Demariopiskelijat (Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry) menetti kelpoisuutensa valtionapuun loppuvuonna 2023, koska tuolloin juuri voimaan tullut lakimuutos muutti nuorisojärjestöjen avustuskriteereitä.

Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Miku Kuuskorpi on tyytyväinen OKM:n tuoreeseen päätökseen ja siihen määrätietoiseen työhön, jota opiskelijajärjestössä on tehty tilanteen korjaamiseksi.

– Tuen menetys oli aivan valtavan iso asia liitolle ja sen toimintaedellytyksille. Viime vuoden ylimääräisessä liittokokouksessa keskustelimme yhdistymisestä muihin liittoihin, mutta jäsenistö ilmaisi aivan selkein numeroin, että jatkamme itsenäisenä opiskelijajärjestönä, Kuuskorpi kertoo.

– Se on ollut iso muutos, mutta olemme hanskanneet sen hyvin, hän arvioi.

Demariopiskelijat pääsee nyt siis taas hakemaan valtionapua. Avun suuruutta ei vielä tiedetä, mutta Kuuskorven mukaan se joka tapauksessa antaa liikkumavaraa toiminnan laajentamiselle.

– Voimme tukea paikallistoimijoita vielä enemmän ja pystymme miettimään, miten voisimme tehdä vielä poliittisesti näkyvämpää ja vaikuttavampaa toimintaa.

– Nyt sellainen poikkeus- tai sopeuttamisarki jää taakse ja on uuden nousun aika. Kaikki talouden, hallinnon ja toiminnan suhteen on nyt laitettu kuntoon ja viime vuosien haasteet ovat takanapäin. Suhtaudun kaikin puolin positiivisesti sosialidemokraattisen opiskelijatoiminnan tulevaisuuteen.

DEMARIOPISKELIJAT menetti valtionapukelpoisuutensa samaan aikaan kuin iso joukko muita nuorisoalan järjestöjä, koska ei täyttänyt lakimuutosten myötä tullutta uutta toiminnan valtakunnallisuutta koskevaa kriteeriä.

Aiemmin toiminta katsottiin valtakunnalliseksi, kun se tapahtui vähintään kolmen maakunnan alueella. Uudessa asetuksessa valtakunnallisuus edellytti toimintaa seitsemän maakunnan alueella. Kuuskorpi toteaa, että kriteeri täyttyy nyt kirkkaasti Demariopiskelijoiden kohdalla.

Kuuskorven mukaan OKM:n kriteereiden täyttäminen lähti ruohonjuuritasolle eli paikallistoimintaan panostamalla. Kuuskorpi valittiin Demariopiskelijoiden puheenjohtajaksi ylimääräisessä liittokokouksessa viime syksynä ja myös liittohallituksen kokoonpano meni uusiksi.

– Kun silloin päätimme, että nyt laitetaan liiton asiat kuntoon, meidän näkökulmamme lähti paikallisuudesta. Paikallista toimintaa meillä on ollut koko ajan, mutta toiminta ei ole ollut kovin aktiivista tai kauhean organisoitua.

– Otin ykkösprioriteetiksi, että katsomme, millä tavoin voimme tukea paikallista toimintaa. Meidän kenttäverkostomme on aivan erilainen nyt kuin yhdeksän kuukautta sitten, kun tulin puheenjohtajaksi. Paikallistoimintaan panostaminen on ollut tietoinen päätös sekä liittohallitukselta että puheenjohtajistolta, Kuuskorpi kertoo.

SEURAAVA tärkeä ponnistus Demariopiskelijoille ovat edustajistovaalit yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Viime syksynä Demariopiskelijat kasvatti edustajistopaikkojaan ammattikorkeakouluissa.

– Aiomme tehdä saman tempun yliopistoissa tänä syksynä ja pitää ammattikorkeakouluissa saavutetut hyvät tulokset ja ehkä myös kasvattaa paikkojen määrää vielä aikaisemmasta.

– Meillä on hyvä tilanne muun muassa siksi, että moni meidän jäsenemme oli mukana kunta- ja aluevaaleissa. Siellä on nyt hyvää kampanjaosaamista, joten hyödynnämme sitä täysimittaisesti myös edustajistovaaleissa ja lähdemme tekemään vaalivoittoa myös korkeakouluissa.