Politiikka
13.2.2018 10:20 ・ Päivitetty: 13.2.2018 10:20
”Eduskunnassa kannan ratkaisi arvanheitto” – nyt kuuluu kummia: ”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua”
Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja kehittämispäällikkö Tuukka Tammi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä sanovat, että huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu.
”Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla”, kaksikko esittää yhteisessä kirjoituksessaan.
Hakkarainen ja Tammi huomauttavat, että käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy, jotka esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla.
”Tämä koskisi kaikkia huumausaineita.”
Kirjoittajien mukaan ongelmallista on, että käyttörikos merkitään aina, myös huomautustapauksissa, poliisiasiain tietojärjestelmään, missä se säilytetään tapauksesta riippuen 5–10 vuotta. Päätös syyttämättä jättämisestä ei poista huumemerkintää tietojärjestelmästä.
Muutos vähensi haittoja, mutta ei lisännyt käyttöä.
”Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Tämä merkitsee sitä, että poliisiasiain tietojärjestelmässä on noin 75 000–150 000 tämänkaltaista rikosta. Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle.”
Lisää aiheesta
Kansainvälisten kokemusten mukaan käyttörangaistuksista luopuminen ei lisää käyttöä, kirjoittavat korostavat. He ottavat esimerkiksi Portugalin, joka dekriminalisoi huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon vuonna 2001.
”Huumeiden käyttöön puututaan hallinnollisin seurauksin, joissa sosiaalitoimen rooli on keskeinen. Muutos vähensi haittoja, mutta ei lisännyt käyttöä. Norjassa suurkäräjät on hyväksynyt periaatekannanoton käytön rangaistavuuden korvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein.”
Vuoden 2014 Huumekyselyn mukaan 25–34-vuotiaista naisista 32 % ja miehistä 44 % oli kokeillut kannabista. Hakkaraisen ja Tammen mukaan kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei ole kuitenkaan Suomessa ajankohtaista.
Hakkarainen ja Tammi muistuttavat, että Suomessa huumausaineiden käyttö on ollut rangaistavaa viisikymmentä vuotta.
”Eduskunnassa kannan ratkaisi arvanheitto.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.