Kolumnit
4.9.2021 10:39 ・ Päivitetty: 4.9.2021 10:39
Eero Heinäluoma: Eurooppalaiselle työväenliikkeelle demarien paluu Saksan ykkösvirkaan olisi megaluokan henkinen piristysruiske
Saksasta on tullut eurooppalainen mahtimaa, jonka 26.9. pidettäviä liittopäivävaaleja seurataan kaikkialla maailmassa. Saksan painoarvo EU-päätöksenteossa on vain kasvanut Iso-Britannian eron jälkeen. Hyvin hoidettu talous ja maltillinen, dialogia ylläpitävä ulkopoliittinen linja ovat tehneet vaikutuksensa.
Saksa lyö alkutahdit syksyllä toden teolla käynnistyvään EU:n tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan pääkaupungeissa odotetaan malttamattomasti Saksan uuden hallituksen syntymistä. Ennen kuin uusi liittokansleri tiedetään, ei todellisia neuvotteluja avata.
Saksalaisten mielipiteet ovat kulkeneet menneen kahden vuoden aikana aikamoista vuoristorataa. Ensin kristillisdemokraattien kannatus nousi korkeuksiin pandemian alkusoitossa. Sitten vihreät rynnistivät niin, että osa puhui jo vakavissaan vihreän kanslerin mahdollisuudesta.
SUURIIN yllätyksiin kuuluu kuitenkin kesän aikana tapahtunut sosialidemokraattien tasainen nousu kohti ykköspaikkaa. Elokuun lopun mielipidetiedusteluissa Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli ohittanut jo vihreät ja noussut kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n rinnalle suosituimmaksi puolueeksi.
Jos sellainen ihme nähtäisiin, että sosialidemokraatti Scholtz nousisi liittokansleriksi, voisivat rakentavan yhteistyön kannattajat hyristä tyytyväisyyttään.
Demarien menestyksen ratkaiseva tekijä on kansleriehdokas, valtiovarainministeri Olaf Scholtz. Hänen työnsä valtiontalouden peräsimessä, koronakriisissä ja viimeksi Saksan tulvakriisin yhteydessä on saanut kasvavaa suosiota. Scholtzin talous- ja sosiaalivastuuta korostava, eurooppalaiseen yhteistyöhön nojaava maltillinen linja näyttää nyt kiinnostavan saksalaisia.
Saksa on ollut koko EU-jäsenyytemme ajan Suomelle hyvä ja läheinen kumppani. Saksa on vienyt integraatiota eteenpäin käytännönläheisin askelin vastuullisen taloudenpidon tunnustaen. Eurooppa-politiikka on on pitkälle ollut sama, olipa kanslerina sosialidemokraatti tai kristillisdemokraatti. Tärkeätä on, että Saksa on aidosti ollut valmis kuulemaan myös pienten maiden näkökantoja.
Ulkopolitiikassa Saksa on korostanut yhteistyön ja dialogin linjaa – myös Venäjän suuntaan. Suomen ajattelu on sopinut hyvin Saksan ulkopolitiikan pitkän ajan viritykseen.
Jos sellainen ihme nähtäisiin, että sosialidemokraatti Scholtz nousisi liittokansleriksi, voisivat rakentavan yhteistyön kannattajat hyristä tyytyväisyyttään. EU-asioissa luvassa olisi maltillista, sosiaalisen vastuun huomioivaa uudistustyötä. Eurooppalaiselle työväenliikkeelle demarien paluu Saksan ykkösvirkaan olisi megaluokan henkinen piristysruiske. Kaikissa tapauksissa Saksan esimerkki kertoo, että tämän päivän Euroopassa vaalikentillä kaikki on mahdollista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.