Seitsemän vuoden rahoituskehys ja EU:n elvytyspaketti, yhteiskooltaan 1,8 biljoonaa euroa, ovat nyt paketissa. Ratkaisuun kuuluu myös sopu EU:n oikeusvaltiomekanismista, joka oli koko syksyn ollut varsinainen myrkkypilleri juuri Unkarille ja Puolalle.

Suomelle ratkaisu oli merkittävä, sillä Suomi ensimmäisenä puheenjohtajamaana teki oikeusvaltioasioista 2019 puheenjohtajakautensa yhden lippulaivahankkeen. Vuosi sitten kotimaassa moni arvosteli niin pääministeri Sanna Marinia kuin eurooppaministeri Tytti Tuppuraista, joiden sanottiin vaarantavan Suomen suhteita muihin EU-maihin. Tänään on syytä kiittää ministereitämme kauaskantoisesta ja tärkeästä toiminnasta, josta on nyt tullut koko unionin omaisuutta.

Puola ja Unkari joustivat sen jälkeen, kun oli ilmeistä, että elvytyspaketti vietäisiin lävitse ilman Puolaa ja Unkaria. Nämä maat olisivat jääneet ilman miljardien eurojen elvytysruisketta.

Huippukokous hyväksyi oikeusvaltiomekanismin muutoksitta aiemmassa, parlamentin hyväksymässä muodossa, mutta huippukokous hyväksyi myös julkilausuman, jossa annettiin tulkintoja ratkaisulle. Parlamentin puolella tosin katsotaan, ettei tällä julkilausumalla ole arvoa edes sen painopaperin verran, jolle teksti on kirjoitettu.

Jos ongelmat ovat toistuvia, voi neuvosto määräenemmistöllä komission esityksestä keskeyttää EU-varojen jaon. Pelkkä uhkakin on tekijä, jonka voi olettaa vaikeuttavan EU-varojen väärinkäyttöä korruptoituneiden hallituspuolueiden eduksi ja näiden vallan pönkittämiseen.

Sitten varoituksen sana. Uusi oikeusvaltiomekanismi ei nykymuodossaan ole täydellinen eikä se ikävä kyllä anna työkaluja yleisiin oikeusvaltiorikkomuksiin EU-budjetin varainkäytön ulkopuolella. Lehdistönvapauden rajoittaminen ja median keskittäminen hallituspuolueille suosiollisten bisnesmiesten käsiin voi siis jatkua. Samoin sukupuolivähemmistöjen oikeuksia nyt hyväksytty mekanismi ei näytä vahvistavan, ellei kyseessä ole EU-budjetin väärinkäytön yhteydessä ilmenevät rikkomukset.

Taistelu tukee siis jatkumaan EU:n demokratiasta ja kaikille EU-kansalaisille kuuluvista yhtäläisistä oikeuksista. Kun ensi vuoden alussa alkaa kaksivuotinen EU:n uudistuskeskustelu EU:n tulevaisuuskonferenssin muodossa, on oikeusvaltiokysymykset syytä nostaa uudelleen työpöydälle ja julkiseen keskusteluun.