Puolue kertoi muun muassa olevansa valmis rukkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi avaa Demokraatille puolueen kantoja työmarkkinakysymyksiin.

Lohen mukaan keskusta haluaisi selkeät askeleet siihen, että ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettaisiin kaikkiin suomalaisiin. Toisin sanoen jatkossa sitä saisivat myös työttömyyskassoihin kuulumattomat.

Keskusta myös porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Hän lisää, ettei keskusta sulje pois muitakaan tapoja rukata ansiosidonnaista.

KESKUSTASSA on kokoomuksen tapaan kriittisyyttä poliittisia lakkoja ja tukilakkoja kohtaan.

– Poliittisia lakkoja tai täysin varsinaiseen aiheeseen liittyviä tukilakkoja on vaikea ymmärtää, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi hiljattain Demokraatille.

Lohen mielestä pitäisi olla rohkeutta katsoa työrauhalainsäädäntöä. Hän nimeää keskustan perusperiaatteeksi sen, että lakko-oikeus on perusoikeus ja sitä on kunnioitettava.

– Mutta silloin, kun mennään puhtaasti poliittisiin lakkoihin, joilla ei ole tarkoitus vaikuttaa omiin työehtoihin, minusta pitää katsoa, onko syytä panna jonkinlaisia rajoituksia.

– Samaten sanon tukilakoista, että niissä pitäisi katsoa, miten niitä on säännelty muissa Pohjoismaissa. Oltaisiin suurin piirtein samalla viivalla, Lohi jatkaa.

Hän kritisoi esimerkiksi AKT:n järjestämää tukilakkoa vuoden 2021 lopulla.

– Yhden yksittäisen yrityksen työehtosopimusriidassa pysäytettiin kaikki Suomen satamat. Se koski yhtä 500 hengen yritystä. Onko se kohtuullista? Minun mielestäni lakko-oikeus voidaan pitää voimassa ja kunnioittaa sitä perusoikeutena ja samalla muuttaa lainsäädäntöä niin, että säännöt ovat kohtuullisia. Ei tietenkään voi olla niin, että puhuttaessa eduskunnan toimivaltaan kuuluvista puhtaista asioista, eduskunnalta vietäisiin poliittisten lakkojen kautta toimivalta toimia, Lohi sanoo.

PAIKALLISEN sopimisen esteitä keskusta purkaisi lainsäädännöllä.

– Voimakkaammin vapauttamista voidaan ensiaskelilla lähteä tekemään esimerkiksi alle 30 hengen yrityksissä, jolloin saadaan kokemusta. Kun meillä on jähnätty 20-30 vuotta paikallista sopimista eikä ole saatu mitään aikaan, ei yritetäkään vallankumousta kerralla, vaan lähdetään liikkeelle jostain laidasta. Siinä ehkä monet siihen liittyvät pelot myös poistuvat.

Puheenjohtaja Annika Saarikko julisti eilen keskustan olevan ainut puolue, joka ei sulje mitään aihepiiriä menoleikkausten ulkopuolelle.

Tulevalla vaalikaudella 2023-2027 keskusta sopeuttaisi taloutta 4,5-5,5 miljardilla eurolla. Menoleikkauksia tästä olisi 2,5-3 miljardia, työllisyyttä ja kasvua vahvistavia toimia 1,5 miljardia ja verojen korottamisia 0,5-1 miljardia euroa.

Merkittävintä säästöpotentiaalia keskustassa nähdään indeksikorotusten jarruttamisessa ja asumistukimenoissa.

Demokraatti tiedusteli Lohelta olisivatko eläkkeisiinkin liittyvät indeksit tarkastelujen alla.

– En ota yksityiskohtiin nyt kantaa. Totean vain, että totta kai, jos halutaan ja kun meidän tulee vahvistaa julkista taloutta, joudumme tekemään myös valitettavia leikkauksia. Indeksien osaltakin me emme lähde siitä, että niitä ei ollenkaan toteutettaisi, vaan ehkä pantaisiin pientä jarrua sinne, jolla saisi säästöä aikaan, Lohi sanoo.

Hän ei kuitenkaan täsmennä eikä halua mennä yksityiskohtiin, voisiko nimenomaan eläkkeidenkin indeksikorotuksia jarruttaa.

Mutta ette sulje myöskään pois?

– Me emme sulje mitään pois tässä vaiheessa. Tämä on se iso viesti.