Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta esitteli työrauhalainsäädännön uudistustarpeita koskien poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja laittomia lakkoja.

– Tavoittelemme vain kilpailijamaittemme tasoa työrauhassa, emme enempää, Häkämies tiivisti vaateet maltillisesti tiedotteessa.

Myös kokoomuksen puoluekokous viime vuonna vaati työrauhalainsäädännön avaamista. Ääni kellossa oli hyvin samanlainen kuin elinkeinoelämän järjestöillä tänään.

Kokoomuksen mukaan on uudistettava niin vahingonkorvausjärjestelmää kuin sallittujen lakkojen määritelmää.

Demokraatti tiedusteli tänään kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kantoja lakkoihin.

Onko teillä tavoitteena, että ensi vaalikaudella avataan työrauhalainsäädäntö, teillähän on asiasta puoluekokouspäätös?

– Toivon, että tämäntyyppisissä asioissa ensisijaisesti työmarkkinajärjestöt löytävät ratkaisut, kun meillä on eri roolimme. Työmarkkinoilla pitäisi pystyä ratkomaan näitä asioita. Mielestäni lakko-oikeus kuuluu Suomeen, mutta työrauhan osalta nimenomaan nämä poliittiset lakot on sellainen kysymys, jota on vaikea ymmärtää.

Entä tukilakot, myös niistä teillä on puoluekokouksella aika kriittinen kirjaus?

– Tilanteessa, jossa täytyy saada taloutta kasvuun ja täytyy saada investointeja, työmarkkinoilla pitäisi olla myöskin rauha maassa. Asiat pitäisi pystyä ratkomaan ilman lakkoilua. Varsinkin sitten poliittisia lakkoja tai täysin varsinaiseen aiheeseen liittyviä tukilakkoja on vaikea ymmärtää.

Eli pitääkö avata työrauhalainsäädäntö?

– Katson tässä asiassa ensi sijassa työmarkkinajärjestöihin.

Jos ei siellä tapahdu, mikä on sitten kantanne?

– Sitä pitää pohtia.

KOKOOMUS esitti voimakasta kritiikkiä tänään vaaliohjelmansa julkaisutilaisuudessa SDP:tä kohtaan. Petteri Orpo perustelee tätä Demokraatille todeten, että SDP on johtanut maata neljä vuotta.

– Vaikka heidän puheissaan hyvin usein kaikki ongelmat ovat heitä edeltävän hallituksen vika ja kaikki ongelmat pitää seuraavan hallituksen korjata, kyllä kuitenkin kysymys on siitä, että me olemme vaihtoehto nykypolitiikalle.

Orpon mukaan SDP:n vaaliohjelmat tarkoittaisivat ”nykymenon jatkoa”.

– Sitä me olemme tässä ennen kaikkea haastamassa.

Orpo ei lähde rajaamaan mitään puoluetta pois mahdollisesta hallitusyhteistyöstä.

– Minusta ei ole viisasta, ei fiksua eikä järkevää tässä tilanteessa sulkea mitään puolueita tai isoja äänestäjäryhmiä ulkopuolelle. Suomessa on ollut hyvä perinne siihen, että on pystytty neuvottelemaan koalitiohallituksista. Siihen neuvotteluun haluan tietenkin hankkia meille mahdollisimman vahvan valtakirjan.

– On ihan selvä se, että toisten puolueiden kanssa on helpompaa kuin toisten löytää yhteistä säveltä, mutta minusta vaikeassa maailman ja Suomen tilanteessa toisten poissulkeminen ei ole fiksua.

KOKOOMUS on varoitellut ankarasti julkisen velan kasvusta ja ollut huolissaan muun muassa sadoilla miljoonilla kasvavista korkomenoista. Esimerkiksi hiljattain vientiteollisuudessa hyväksytty työmarkkinaratkaisu tarkoittanee sote-puolelle aiheutuvine vaikutuksineen sitä, että julkiselle taloudelle syntyy mahdollisesti 600 miljoonaa euroa lisää maksettavaa kahden vuoden aikana.

Muun muassa näistä huolimatta kokoomus pitää kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että se keventäisi ansiotuloverotusta miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Rahoitus tosin otettaisiin puolueen mukaan takaisin muilla veroilla.

Petteri Orpo varoittaa siitä, että Suomi velkaantuu nykyisten arvioiden mukaan 10 miljardia vuodessa ”hamaan tulevaisuuteen”.

– Tämä 600 miljoonaa euroa vain lisää sitä julkisen sektorin taakkaa ja velkaantumista, joka on se isoa asia tässä, joka pitää taittaa. Kun hallitus käyttää miljardeja suruttakin, en tiedä, onko se, että ihmisille jäisi vähän enemmän käteen eläkkeestä tai palkasta nyt se kaikkein suurin hyvinvointiyhteiskunnan uhka tässä tilanteessa.

Siihen Orpo ei kuitenkaan ota enää suoraan kantaa, pitääkö hän hyvänä sitä, että kuntapuolelle tulee suurempia palkankorotuksia riippuen vientiteollisuuden ratkaisusta.

– Ne ovat työmarkkinaratkaisuja. Poliitikot eivät niihin sotkeudu, eivät ennen eikä jälkikäteen. Mutta se poliitikkojen ja kaikkien pitää ymmärtää, että nämä ratkaisut kasvattavat meidän kuluja ja ne pitää kattaa.

Mutta tällä ei ole mitään vaikutusta ”työmiljardiin” tai tavoitteeseenne keventää ansiotuloverotusta?

– Entistä päättäväisemmin meidän pitää tehdä töitä sen eteen, että me saamme talouden kasvuun ja työllisyyden nousemaan, jotta me selviämme näistä kaikista kasvavista kuluista, joita meillä on niin sote-puolella kuin muuallakin.

TALOUSOHJELMASSAAN kokoomus on esittänyt indeksien kasvun jarruttamista. Puolue hakisi tällä peräti miljardin säästöjä. Muun muassa sosiaaliturvatuet ovat indeksisidonnaisia.

”Esimerkiksi työttömyysturvan taso ei saisi kasvaa palkkatasoa nopeammin, jotta työn vastaanottamisen kannustimet eivät heikkene”, kokoomuksen talouspoliittisessa ohjelmassa sanotaan.

Petteri Orpo muistuttaa, että noin 60 % kaikista valtion menoista kasvaa automaattisesti hintojen nousun mukana eli julkisista menoista suuri osa on sidottu indekseihin.

Orpon mukaan indeksejä kannattaa jarruttaa.

– Me olemme sulkeneet sieltä pois esimerkiksi eläkeindekseihin koskemisen, mutta se (indeksien nousu) tarkoittaa erilaisia muita automaattisia menonlisäyksiä: niitä löytyy sosiaaliturvasta, mutta niitä löytyy myöskin valtionosuusjärjestelmästä ja niin edelleen.

Euroopan neuvosto on kuitenkin jatkuvasti moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi.

Mitä näille ihmisille käy sitten, jos sosiaaliturvasta edelleen leikataan?

– Jos jarrutetaan indeksiä, se ei ole suoranainen leikkaus. Se jarruttaa sitä, miten ne kasvavat – olipa kyse valtion menoista tai sosiaalituista. Nythän esimerkiksi tälle vuodelle sosiaalietuudet nousivat enemmän kuin palkat. Meillä on huoli siitä, että kun sosiaalietuudet nousevat nopeammin kuin palkat, työn vastaanottaminen tulee entistä vähemmän houkuttelevaksi. Tähän me haluaisimme muutoksen, koska me haluamme, että ihmisillä on töitä. Meidän vastaus on se, että työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisääkö se (sosiaaliturvan indeksijarru) kuitenkin köyhyyttä, jos hinnat edelleen nousevat?

– Kokoomus haluaa pitää kiinni siitä, että Suomessa on, niin kuin meillä on tänä päivänä, vahva sosiaaliturva. Mutta me haluamme, että sosiaaliturvalla on vähemmän ihmisiä ja että siitä ei muodostu loputon kannustinloukku.