Jatkuvat leikkaustoimet ylläpitävät epäluottamusta, ja niiden vaikutukset osuvat erityisesti naisiin.

Positiivisena toimena Marttinen pitää yrittäjien eläkeuudistusta, koska se helpottaa yksin- ja pienyrittäjien asemaa. Heitä on suomalaisista yrittäjistä yli 95 prosenttia.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Edellisen uudistuksen pahimpana epäkohtana on pidetty sitä, että tulot laskettiin palkansaajan mediaaniansion eikä yrittäjän todellisten, kuukausittainkin rajusti vaihtelevien tulojen mukaan.

– Rakennusalalla 110 miljoonan investoinnit eivät edusta sitä mittakaavaa, joka kääntäisi suunnan. Toimet tulevat myös myöhässä siihen nähden, mitä alan laman syvyydestä ja sen vaikutuksista on tiedetty jo pitkään.

SÄÄSTÖISSÄ eli leikkauksissa hallitus jatkaa julkisen sektorin ja etenkin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kurittamista. Myös valtionhallinnosta leikataan 60 miljoonaa pelkästään ensi vuonna, ja vaikutus nousee 166,5 miljoonaan euroon vuonna 2030.

– Valtionhallinto on käsitteenä niin laaja ja epämääräinen, että on helppo ajatella säästöjen tarkoittavan hyviä asioita: turhan byrokratian ja päällekkäisten toimintojen karsimista ja muuta järkevää tehostamista. Käytännössä sekin kuitenkin tarkoittaa ihmisten irtisanomista ja lisää työttömyyttä, Marttinen huomauttaa.

– On myös syytä pohtia, mikä on se joukko, johon nämä leikkaukset ja irtisanomiset osuvat. Pääministeri Orpon kommentti siitä, että ”uniformuhenkilöstö” toki suojataan, on aika paljonpuhuva.

Orpon kommentti oli vastaus kehysriihen pressitilaisuudessa esitettyyn kysymykseen siitä, mitä valtiohallinnon säästöt tarkoittavat käytännössä ja mille kaikille sektoreille ne mahdollisesti kohdistuvat.

YKSI eniten kritiikkiä saanut riihipäätös on sote-järjestöjen valtiontukien 50 miljoonan lisäleikkaus.

Politiikan asenteiden käännös siihen, että kolmannen sektorin yleishyödylliset ja etenkin STEA-järjestöt ovat jatkuvasti tikun nokassa, on tuore ja historiallinen muutos.

Aiemmin jopa kokoomuksessa oli pääosin näkemyksenä, että järjestöt tekevät arvokasta työtä, ovat osoitus kansalaisaktiivisuudesta ja vievät painetta valtion hyvinvointivelvoitteilta.

Anni Marttinen arvioi, että muutoksen taustalla on perussuomalaisten käsitys järjestöistä ”vasemmistolaisuuden keskittymänä” sekä joko tietämättömyys tai piittaamattomuus siitä, mitä sote-järjestöissä todella tehdään.

JULKISEN sektorin ja järjestöpuolen leikkausten vaikutukset osuvat ennen kaikkea naisiin, sekä suoraan että välillisesti.

– On selvää, että nämä leikkaukset lisäävät entisestään naisten työttömyyttä ja vastuuta vanhusten, lasten ja nuorten hoitamisesta. Tämä on osa ideologista jatkumoa, jolla pyritään murentamaan hyvinvointiyhteiskunta, Marttinen sanoo.

Samaan liittyy hänen mukaansa osaltaan se, että hallitus julisti kehysriihessä laajentavansa lahjoitusten verovähennyksen koskemaan juuri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Hallituksen tulkinnan mukaan tämä mahdollistaa myös sote-järjestöille oman varainhankinnan.

– Lahjoituksilla harvemmin rakennetaan mitään kestävää: ne suuntautuvat vain kohteisiin, jotka koetaan itseä miellyttäviksi, ja ovat riippuvaisia hyväntekeväisyyden asteesta. Sotealan järjestö- ja muilla ammattilaisilla on myös koulutus ja vuosikymmenten kokemus ja ymmärrys vaikeista kokonaisuuksista, mikä tällaisilta tahoilta usein puuttuu.

Kotitalousvähennyksen korottaminen takaisin vuoden 2024 tasolle voi Marttisen mukaan konkreettisesti auttaa joitain alalla toimivia yksin- ja pienyrittäjiä, mutta se on silti ”yksi tulonsiirto lisää valmiiksi hyväosaisille”.

– Eivät pienituloiset teetä remontteja. Kyllä se on keski- ja hyvätuloisten joukko, joka vähennystä hyödyntää.

KEHYSRIIHEN ja sen kasvutoimien perusongelmana Marttinen pitää leikkausten ja säästöjen ikiliikkujaa, joka ylläpitää epävarmuuden, näköalattomuuden, pelon ja pahimpaan varautumisen ilmapiiriä.

– Niin kauan kuin tämä jatkuu, luottamusta ei synny eikä kotimainen kysyntä elvy. Ilman sitä taas ei tule käännettä talouteen.

Juttua muokattu klo 16:38. Korjattu Marttisen titteliksi Tehyn ekonomistin sijaan pääekonomisti.