– Kun ei itse tällä kaudella ole onnistuttu vahvistamaan julkista taloutta, velkaa tulee enemmän kun edellisellä kaudella, ohjataan huomiota pois omasta suoriutumisesta ja vastuutetaan tulevia hallituksia velan alentamisesta, Laina kommentoi Demokraatille.

Laina ja Uuden talousajattelun keskuksen (Utak) toiminnanjohtaja Lauri Holappa totesivat maanantain Helsingin Sanomissa, että hallituksen velkajarruesitys voisi johtaa jopa 20 miljardin sopeutuksiin yhden hallituskauden aikana. Kokoluokkaa vastaa koko julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Laina toisti väitteen myös Ylen keskiviikon A-studiossa.

Hallituksen esittämä kansallinen velkajarru asettaa tavoitteeksi velkasuhteen, joka olisi 40 prosenttia bkt:sta, kun EU:n komission velkasuhdekatto on huomattavasti lievempi, 60 prosenttia bkt:sta.

Laskelma, jonka tuloksena jarru tuottaisi yli 20 miljardin sopeutukset vaalikaudessa, on tehty Sosten (Suomen sosiaali ja terveys ry) ja Utakin toimesta. Siinä on hyödynnetty EU:n komission velkakestävyysmallilla tehtyä simulaatiota ja otettu lähdökohdaksi tämän hallituskauden talousluvut.

– Näin on käynyt esimerkiksi tällä hallituskaudella. Kun on sopeutettu, kasvu on heikentynyt ja on jouduttu sopeuttamaan lisää. Velkajarru lisäisi tällaista kierrettä.

– Alun perin hallitusohjelmassa oli tälle kaudella 6 miljardin sopeutukset. Sitten kävi ilmi, etteivät ne riitä ja tuli 3 miljardin lisäsopeutukset. Sen jälkeen huomattiin, ettei sekään riitä ja tänä syksynä tuli miljardi lisää. Sekään ei luultavasti tule riittämään, vaan valtiovarainministeriöstä tulee lisää vaatimuksia.

HS:ssa Holappa ja Laina kirjoittivat esitetyn velkajarrun olevan niin jäykkä, että se estäisi vastasyklisen finanssipolitiikan eli pakoittaisi leikkaamaan lisää taantumassa. Se puolestaan syventäisi kriisiä ja kasvattaisi velkaantumista.

Hallituksen esittämä velkajarru saattaisi Lainan mukaan olla myös ristiriidassa EU-sääntöjen kanssa.

– Jos samankaltaisia sääntöjä valvotaan eri prosesseilla, voi helposti tulla ongelmallinen tilanne. Jos EU:sta esimerkiksi saataisiin velkasääntöihin joustoa investointien kasavattamisen varjolla, jousto ei olisi välttämättä kansallisten sääntöjen näkökulmasta mahdollinen, jolloin investoinnit jäisivät tekemättä.

Jos kansalliset säännöt halutaan, ne pitäisi Lainan mielestä laatia yhdenmukaisiksi EU-sääntöjen kanssa.

Käytännössä Laina ottaisi tulopuolen eli verotuksen mukaan myös kansallisiin kehyssääntöihin ja toisi kansallisiin kehyksiin EU:n alijäämätavoitteet, jolloin ne pitäisi huomioida hallituskauden aikana.

– Nyt kehystavoitteet asetetaan hallitusohjelman perusteella. Tulopuolen mukaan ottaminen estäisi vastuuttomat veronalennukset.

SYNKÄN talous- ja työttömyystilanteen rinnalla etenkin oppositiota on hämmästyttänyt pääministeri Petteri Orpon äkillinen talousoptimismi, jossa käänne parempaa vaikuttaisi olevan aivan kulman takana. Laine pitää Orpon puheita epäjohdonmukaisena hallituksen isoon tarinaan nähden.

– Hallitus on rakentunut kritiikille julkisen talouden ongelmista, talouskasvun puutteesta ja kestämättömästä hyvinvointivaltiosta. Ilmassa on nähty huonoja merkkejä ja sitten keskustelu kääntyy yhtäkkiä päälaelleen, että nyt menee hyvin.

– Se näyttäytyy groteskina, koska työttömyysaste rikkoo kymmenen prosentin rajapyykin ja meillä menee huonommin kuin aikoihin.

Optimismi tilanteessa, jossa hallitus on kovalla kädellä myllertänyt työmarkkinoita ja lisännyt vastakkainasettelua on sekin Lainan mukaan eräänlaista vastuunpakoilua.

– Tässä pestään käsiä omalta politiikalta, ummistetaan silmät ja väitetään, että asiat ovat ihan hyvin ja kasvu häämöttää. Huomiota viedään taas pois omista päätöksistä ja niiden kielteisistä seurauksista.

Hallituksen velkajarruesityksestä käydään parhaillaan parlamentaarisia neuvotteluja.