Vaikutusten lopullinen mittakaava nähdään kuitenkin vasta myöhemmin, ja olennaista on, miten sijoitustuotot kehittyvät tästä eteenpäin ja vuosikymmenten aikajänteellä, Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne muistuttaa tiedotteessa.

Työeläkevarojen määrää laski osakesijoitusten poikkeuksellisen heikko kehitys. Samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli negatiivinen. Sijoitusvarojen reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) oli alkuvuoden aikana -9,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

– Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot (21,6 miljardia) pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois, toteaa Koivurinne.

Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.

– Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa, Koivurinne kertoo.

Työeläkevarojen laskua analysoitaessa on muistettava, että viime kädessä merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä. Lisäksi varat ja niiden tuotot ovat vain osa työeläkkeiden rahoitusta. Merkittävämpi rahoituksen lähde ovat työeläkemaksut, joita työnantajat, työntekijät ja yrittäjät maksavat. Pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä kustannetaan eläkemaksuilla ja neljännes varoista.

– Pitkittyessään koronakriisi merkitsee haastetta työeläkkeiden rahoitukselle. Matalat tuotot ja erityisesti lomautusten ja kasvavan työttömyyden aiheuttama maksutulon pieneneminen voivat aiheuttaa vaikeuksia eläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa, Koivurinne toteaa.

Vaikka alkuvuoden pudotus oli raju, osakemarkkinat ovat Koivurinteen mukaan osoittaneet huhti-toukokuussa jo toipumisen merkkejä.

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui alkuvuoden aikana vain vähän. Korkosijoitusten suhteellinen osuus (34 %) pysyi muuttumattomana. Pitkälti osakkeiden arvostustasojen laskun takia osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (47 %) laski noin kaksi prosenttiyksikköä. Kiinteistösijoituksien (10 %) ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli pääasiassa hedgerahastojen (9 %) osuudet nousivat kumpikin noin prosenttiyksikön verran.

Kuuden suurimman toimijan osakesijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin -15,5 prosenttia, korkosijoitusten tuotot -5,1 prosenttia, kiinteistösijoitusten 1,1 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten -6,2 prosenttia.

Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui hieman alkuvuoden aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuuden pysyessä samana euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä ja kotimaan osuus vastaavasti nousi kaksi prosenttiyksikköä.