Politiikka
6.9.2017 14:57 ・ Päivitetty: 6.9.2017 14:57
“En näe suurempaa riskiä” – Suomen ja Ruotsin ulkoministerit eivät hätkähdä suurista sotaharjoituksista
Suomen ja Ruotsin ulkoministerien mielestä sääntöjen noudattaminen ja viestintäkanavien pitäminen auki ovat tärkeässä asemassa, kun lähialueilla käydään lähiaikoina kahta suurta sotaharjoitusta yhtä aikaa.
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ei näe harjoituksissa sinänsä suurempaa huolta.
– En näe mitään suurempia riskejä, tämä on ihan normaalia toimintaa, että harjoitellaan, Soini sanoi tavattuaan Ruotsin ulkoministerin Margot Wallströmin.
Ministerit keskustelivat muiden asioiden ohella Ruotsissa alkavasta Aurora-harjoituksesta sekä Venäjän ja Valko-Venäjän suuresta Zapad 2017 -sotaharjoituksesta.
Soinin mielestä huolestuttavaa on yksittäisten harjoitusten sijaan enemmänkin se taustatilanne, jossa harjoitukset järjestetään. Ukrainan tilanne on vaikuttanut selkeästi Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen.
– Onneksi sotaharjoituksissa on säännöt ja ilmoitusvelvollisuudet. Mutta se on selvää, että että tietyissä Baltian maissa Zapad herättää enemmän huolta, Soini toteaa.
Myös Wallström korosti, että sääntöjen noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, etenkin kun kaksi harjoitusta pidetään samaan aikaan. Hänen mielestään on myös tärkeää pitää viestintäkanavat auki väärinkäsitysten välttämiseksi.
Lisää aiheesta
– Ennen kaikkea kyse on riskistä, että tapahtuu väärinkäsityksiä tai vahinko, tai että tulee houkutus käyttäytyä provokatiivisesti.
Ei tähän saa tottua.
Sekä Suomea että Ruotsia on kohdannut lyhyen ajan sisällä ihmishenkiä vaatinut terroriteko. Kuorma-auto ajoi väkijoukkoon Tukholman keskustassa huhtikuussa, Turussa puukotettiin useita ihmisiä elokuussa.
Soinin mukaan pahoittelut esitettiin molempiin suuntiin.
– Kyllä tämä totta kai on meille ollut iso järkytys, mutta Tukholman isku oli myös iso järkytys Ruotsille. Ei tähän saa tottua, Soini sanoi.
Hänen mukaansa yhteistyötä iskujen ehkäisemiseksi tehdään niin paljon kuin mahdollista.
– Se on tiedustelu- ja viranomaisyhteistyötä. Ja tässä on hyvin tärkeää, että se on laajaa eurooppalaista yhteistyötä. Koska terrorismi ja sen tapainen rikollisuus on kansainvälistä.
Tässä meillä on ollut näkemysero.
Suhtautuminen YK:n heinäkuussa hyväksyttyyn ydinaseet kieltävään sopimukseen jakaa naapurimaiden näkemykset. Ruotsi on ollut neuvottelemassa sitä, Suomi taas ei.
– Ruotsilla on pitkä ja ylpeä traditio ydinasekysymyksissä, Wallström sanoi.
Ruotsissa on muun muassa epäilty, että Suomen kantaa selittäisi halu olla vahingoittamatta Nato-optiota.
Soinin mukaan Suomi on aina halunnut, että ne maat joilla on ydinaseita, ovat kaikissa prosesseissa mukana.
– Ruotsi on ollut edistämässä myös sellaisia järjestelyjä, joissa ydinasevaltiot eivät ole olleet mukana. Tässä meillä on ollut näkemysero, että onko tämä tehokas tapa vai eikö, Soini sanoi.
STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN, HELLEVI RAITA
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.