– Häneltä tuli heti vinkkinä, että tehän voitte kuitenkin työehtosopimuksissa neuvotella aina itsellenne paremman sisällön.

Aalto näkeekin tilanteen niin, että hallituksella ei edes ole erityistä halua säätää irtisanomislakia, kun ”ensimmäinen kommentti on, että sopikaa toisin”.

Jos irtisanomislaki tulee voimaan, käytännössä se voisi johtaa ainakin joidenkin liittokohtaisten työehtosopimusten avaamiseen työmarkkinapöydissä. Aalto muistuttaa, että tessejä on kaikkiaan noin 300.

Aalto ei pidä myöskään tällaista tietä pitkässä juoksussa erityisen järkevänä.

Aalto korostaa, että aiemmin työmarkkinoita koskevia lakiesityksiä on valmisteltu kolmikantaisesti. Häntä pohdituttaa se, jos käytäntö tulevilla hallituksilla on samanlainen kuin nykyisellä eli kolmikanta on käytännössä unohdettu.

– Kyllä silloin jokainen joutuu miettimään vakavasti, onko näitä määräyksiä tosiaan syytä alkaa neuvotella suoraan työehtosopimuksiin. Niinhän se on, että lain päälle voi aina neuvotella erilaisia palkansaajalle parempia pykäliä.

Aika monessa Teollisuusliiton työehtosopimuksessa on irtisanomissuojaa lakipykälien kautta turvaavia määräyksiä. Aalto myöntää, ettei tunne tarkalleen kaikkien 34 sopimuksen sisältöä – kolme teollisuusliittoa kun yhdistyi hiljattain.

Niissä on muun muassa lakiviittauksia siitä, että noudatetaan esimerkiksi vuosiloma- tai irtisanomislakia.

Hän ei osaa vielä arvioida, tuleeko irtisanomissuoja kummittelemaan ensi vuonna käynnistyvällä työmarkkinakierroksella – vai nouseeko joku muu kärkeen.

Irtisanomissuojan puolustaminen on joka tapauksessa palkansaajaliikkeelle pyhä asia. Sen osoittavat monet järjestölliset toimet ja keskiviikon lakko, johon Teollisuusliittokin osallistui.

– Kyllä tämä on yhdistänyt ammattiyhdistysliikettä. Tämä ei ole pelkästään SAK:n asia vaan liikuttaa koko palkansaajakenttää, Aalto huomauttaa viitaten siihen, että myös monet toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja korkeastikoulutettujen Akavan liitot ovat mukana painostustoimissa.