Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevan esityksen mukaan työnantaja saisi ensi vuoden alusta lukien irtisanoa työntekijän henkilökohtaisin syin ilman nykylaissa vaadittavaa painavaa syytä.

– Selkeys nykylain henkilökohtaisin syin irtisanomisen laillisuudelle on syntynyt vasta vuosikymmenten oikeuskäytännön jälkeen. Kun kriteerit muuttuvat, on odotettavissa räikeitäkin väärintulkintoja laillisesta irtisanomisesta, Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen arvioi tiedotteen mukaan liiton edustajiston kokouksessa lauantaina.

– Irtisanomiskynnyksen muuttaminen on nyt aiheuttamassa ainakin satojen oikeustapausten tsunamin. Epätietoisuus laillisen irtisanomisen perusteista poistuisi vasta lukuisten oikeudenkäyntien jälkeen. Hyväksyttävyyden laidat tulevat ryskymään ja väärintulkinnat vaivaamaan, hän kuvaili.

Työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voitaisiin pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.

– Irtisanomisraja ylittyy siis aiempaa helpommin esimerkiksi myyntitavoitteiden alittuessa, työssä tehdyistä virheistä, ”pommiin” nukkumisesta tai vaikkapa työnantajan arvostelusta työpaikalla.

AALTONEN huomauttaa, ettei hallituksen esityksessä ole pystytty osoittamaan muutokselle sen enempää positiivista työllisyys- kuin tuottavuusvaikutustakaan. Vaikutuksia ei tutkimuskirjallisuuden perusteella voida kunnolla arvioida. Aaltonen muistuttaa, että esityksessä kuitenkin todetaan, että uudistus voi heikentää työnantajan investointeja ja sitoutumista henkilöstöönsä.

– Pelkona on, että työnantajat investoivat entistä vähemmän henkilöstönsä ammatilliseen osaamiseen ja pyrkivät vastaamaan organisaation muuttuviin osaamistarpeisiin irtisanomisten ja uusrekrytointien avulla. Pelkona on myös, ainakin uuden lain alkumetreillä, hyvin heppoiset esimerkiksi työsuoritteeseen liittyvät irtisanomiset. Irtisanomisen helpottamisesta tulisi ehdottomasti luopua.

Aaltonen muistuttaa, että työnanantajan kustantamaan koulutukseen käytetty työaika on työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan romahtanut tällä vuosituhannella jopa puoleen. Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa työajalla kouluttautuminen on eurooppalaisittain poikkeuksellisen vähäistä.

– Työajalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta tarvitaan lisää. Lakimuutos tulee todennäköisesti heikentämään jo valmiiksi surkeaa tilannetta, Aaltonen kauhistelee.

ERTO kertoo tiedotteessa, että liiton työsuhdeneuvontaan on syksyn aikana tullut tavallista enemmän yhteydenottoja työpaikalla annetuista varoituksista.

– Vaikuttaa siltä, että osa työnantajista valmistautuu jo nyt lakimuutokseen ja irtisanomisiin 2026 aikana.

Aaltonen kertoo Erton valmistautuvan irtisanomisriitojen kasvuun ensi vuonna.