Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kirjasi metsästyslain muutosta koskevaan mietintöönsä suden lisäksi myös EU:n luontodirektiivin tiukan suojelun lajeihin lukeutuvien karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen.

Lain käytäntöön soveltaminen edellyttää ministeriön asetusta, jolla määritellään tarkemmat säännökset eläinten rauhoitusajoista ja alueellisista metsästyskiintiöistä. Sutta koskeva ministeriön asetus on jo lausuntokierroksella.

– Keskitymme nyt kolmen sudenmetsästystä koskevan asetuksen antamiseen, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voi edetä, Essayah vastaa tekstiviestillä.

Essayah muistuttaa, että Suomella on muun muassa eläimistön suojelua koskevassa Bernin yleissopimuksessa karhua koskeva varauma, jonka perusteella EU:n komissio on jättänyt puuttumatta kiintiömetsästykseen myös aikana, jolloin karhukanta oli huomattavasti nykyistä pienempi.

Maa- ja metsätalousministeriö sanoi maa- ja metsätalousvaliokunnalle perjantaina jättämässään vastineessa pitävänsä kyseenalaisena sitä, että karhu ja ilves otettaisiin kiintiömetsästyksen piiriin. Ministeriön vastineen mukaan on hyvin kyseenalaista, olisiko tällaista esityksen tosiasiallista laajennusta syytä tehdä.

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä suhtautui kiintiömetsästykseen laajentamiseen epäilevästi STT:n haastattelussa.

- Tämänkaltainen laajennus ilman perusteltua valmistelua saattaa vaarantaa myös poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästyksen ja siksi laajennusta ei kannateta, ministeriö sanoi vastineessa.

- Kysymys oli meille sudenmetsästyksestä – ei kiintiömetsästyksestä, vaan nimenomaan sudenmetsästyksestä, Niemi sanoo STT:lle.

MINISTERIÖSSÄ ei ole myöskään varmuutta siitä, onko valiokunnan mietinnön mukainen esitys EU-lainsäädännön mukainen.

Demokraatti kysyi ministeri Essayahilta aiotaanko karhunmetsästystä koskeva esitys jättää näistä syistä toistaiseksi valmistelematta.

– Eduskunnan linjaus on keskeinen ja ministeriöitä velvoittava suomalaisessa demokratiassa, Essayah vastasi.