x

Ettäkö SDP:ltä puuttuisi selkeä linja? – ”Näillä lääkkeillä Suomi voisi paljon paremmin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitasen mielestä on ollut jopa hurjaa katsella, kuinka hallitus on istunut jo toista vuotta ja konkreettiset työllisyystoimet vain puuttuvat.

Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) kyseenalaisti Demokraatin haastattelussa SDP:n talouspolitiikan järkevyyden. Samaan syssyyn hän tosin totesi, ettei selkeää linjaa löydy muiltakaan puolueilta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja SDP:n valiokuntavastaava Pia Viitanen pitää vähän outona, että puolueen talouspolitiikan ”punainen lanka” on jäänyt Sailakselle hämäräksi.

– Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Tämä käy ilmi muun muassa vaihtoehtobudjetistamme. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP:n talouspoliittinen ajattelu perustuu hänen mukaansa hyvin yksinkertaiseen tavoitteeseen: Ihmisille on luotava työtä ja työpaikkoja. Sitä kautta saadaan aikaan kasvua ja Suomen nyt synkkä tilanne valoisammaksi.

Jo vaihtoehtobudjetin nimi ”Suomi työlinjalle” kertoo, mihin se tukeutuu: vankkaan työllisyyteen.

– Emme tunnetusti ole olleet oikein tyytyväisiä hallituksen linjaan, joka ei sisällä riittävästi työllisyystoimia. Lisäksi linja on hyvin eriarvoistava, Viitanen summaa.

Sailas on arvioinut, että hallitus joutuu leikkaamaan jo ensi keväänä. Viitanen uskoo, että SDP:n työlinjalla ne olisi voitu estää.

– Jos työllisyyttä tukevat konkreettiset toimet olisi tehty jo vuosi sitten, eikä vain odoteltu kilpailukykysopimusta, olisimme jo paremmalla tolalla. Kevään tullen hallitus toteaa, että menee edelleen huonosti, tarvitaan rahaa ja lisäleikkauksia. Näin käy hallituksen linjalla, Viitanen arvioi.

Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP on esittänyt pitkän listan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Puolue käyttäisi nyt Emu-puskureita eli alentaisi palkansaajien ja työnantajien tel-maksuja. SDP on rummuttanut pitkään Rinteen työllistämismallista, joka muuttaisi työttömyysturvaa passiivisesta aktiiviseksi.

– Hallitus on ottanut viimein tästä koppia, mutta ei aktiivisesti, Viitanen huomauttaa.

Järkyttäväksi hän sanoo hallituksen rajua työllisyysmäärärahojen leikkausta tällaisessa työttömyystilanteessa.

SDP ei ole unohtanut vaihtoehdossaan yrittäjiä. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaava yritys voisi saada verovähennystä. Vientipaketissaan SDP esittää muun muassa väylämaksujen alentamista.

Työllisyyttä tukisivat SDP:n mielestä myös homekoulujen, -terveyskeskusten, -kirjastojen ja -päiväkotien korjaaminen. Investoinneissa kannattaisi laittaa liikkeelle esimerkiksi kotien peruskorjaaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen.

– Eli aika konkreettisia esityksiä siis, Viitanen korostaa.

Hallituksen veropolitiikka ei tyydytä SDP:tä. Viitasen mukaan sen tien päässä on hyvin monen ihmisen ostovoiman väheneminen – joka taas on myrkkyä talouskasvulle.

– Ihmisten odotetaan ymmärtävän, että vaikeina aikoina pitää tinkiä. Mutta luottamuksen säilymiseksi arvovalintojen on oltava reiluja.

Viitanen viittaa hallituksen veronkevennyksiin, josta hyötyvät eniten yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat. Eläkkeensaajien ostovoima itse asiassa vain laskee.

– Se ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Meidän vaihtoehdossamme veroaste ei sinänsä nouse, vaikka hyväosaisemmat maksavat enemmän kuin huono-osaisemmat, Viitanen huomauttaa.

Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta.

Sailas on varoitellut koko uransa ajan liiallisesta velanotosta.

– Häntäkin kiinnostanee se, että SDP:n vaihtoehdossa velkaa otetaan tälle vuodelle 330 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa – siitä huolimatta, että satsaamme enemmän työllisyyteen ja perumme pähkähulluimpia leikkauksia.

Raimo Sailas totesi Demokraatin haastattelussa olevansa ”samaa mieltä, mutta hieman lievemmin sanankääntein” kokoomukseen SDP:stä loikanneen Juhana Vartiaisen kanssa SDP:n talouspoliitikan kuvioista. Vartiainen kuvaili niitä ”järjettömiksi”.

– Jos Sailas on Vartiaisen kanssa samoilla linjoilla, hänellä on siihen oikeus. Me emme oikein usko, että kuristamis- ja leikkauspolitiikalla syntyy työpaikkoja. Vartiainen on itsekin sanonut, etteivät hallituksen tavoitteet työllisyydessä ja velan taittamisessa toteudu, Viitanen huomauttaa.

Sailas myös totesi, että demareihin kohdistuu jo historiallisestikin muita enemmän odotuksia.

– Demareiden työllä on pitkälti rakennettu tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka perustuu työlle ja oikeudenmukaisuudelle. Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta, Pia Viitanen muistuttaa.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.