Lukijaristeily2017

Ettäkö SDP:ltä puuttuisi selkeä linja? – ”Näillä lääkkeillä Suomi voisi paljon paremmin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitasen mielestä on ollut jopa hurjaa katsella, kuinka hallitus on istunut jo toista vuotta ja konkreettiset työllisyystoimet vain puuttuvat.

Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) kyseenalaisti Demokraatin haastattelussa SDP:n talouspolitiikan järkevyyden. Samaan syssyyn hän tosin totesi, ettei selkeää linjaa löydy muiltakaan puolueilta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja SDP:n valiokuntavastaava Pia Viitanen pitää vähän outona, että puolueen talouspolitiikan ”punainen lanka” on jäänyt Sailakselle hämäräksi.

– Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Tämä käy ilmi muun muassa vaihtoehtobudjetistamme. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP:n talouspoliittinen ajattelu perustuu hänen mukaansa hyvin yksinkertaiseen tavoitteeseen: Ihmisille on luotava työtä ja työpaikkoja. Sitä kautta saadaan aikaan kasvua ja Suomen nyt synkkä tilanne valoisammaksi.

Jo vaihtoehtobudjetin nimi ”Suomi työlinjalle” kertoo, mihin se tukeutuu: vankkaan työllisyyteen.

– Emme tunnetusti ole olleet oikein tyytyväisiä hallituksen linjaan, joka ei sisällä riittävästi työllisyystoimia. Lisäksi linja on hyvin eriarvoistava, Viitanen summaa.

Sailas on arvioinut, että hallitus joutuu leikkaamaan jo ensi keväänä. Viitanen uskoo, että SDP:n työlinjalla ne olisi voitu estää.

– Jos työllisyyttä tukevat konkreettiset toimet olisi tehty jo vuosi sitten, eikä vain odoteltu kilpailukykysopimusta, olisimme jo paremmalla tolalla. Kevään tullen hallitus toteaa, että menee edelleen huonosti, tarvitaan rahaa ja lisäleikkauksia. Näin käy hallituksen linjalla, Viitanen arvioi.

Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP on esittänyt pitkän listan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Puolue käyttäisi nyt Emu-puskureita eli alentaisi palkansaajien ja työnantajien tel-maksuja. SDP on rummuttanut pitkään Rinteen työllistämismallista, joka muuttaisi työttömyysturvaa passiivisesta aktiiviseksi.

– Hallitus on ottanut viimein tästä koppia, mutta ei aktiivisesti, Viitanen huomauttaa.

Järkyttäväksi hän sanoo hallituksen rajua työllisyysmäärärahojen leikkausta tällaisessa työttömyystilanteessa.

SDP ei ole unohtanut vaihtoehdossaan yrittäjiä. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaava yritys voisi saada verovähennystä. Vientipaketissaan SDP esittää muun muassa väylämaksujen alentamista.

Työllisyyttä tukisivat SDP:n mielestä myös homekoulujen, -terveyskeskusten, -kirjastojen ja -päiväkotien korjaaminen. Investoinneissa kannattaisi laittaa liikkeelle esimerkiksi kotien peruskorjaaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen.

– Eli aika konkreettisia esityksiä siis, Viitanen korostaa.

Hallituksen veropolitiikka ei tyydytä SDP:tä. Viitasen mukaan sen tien päässä on hyvin monen ihmisen ostovoiman väheneminen – joka taas on myrkkyä talouskasvulle.

– Ihmisten odotetaan ymmärtävän, että vaikeina aikoina pitää tinkiä. Mutta luottamuksen säilymiseksi arvovalintojen on oltava reiluja.

Viitanen viittaa hallituksen veronkevennyksiin, josta hyötyvät eniten yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat. Eläkkeensaajien ostovoima itse asiassa vain laskee.

– Se ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Meidän vaihtoehdossamme veroaste ei sinänsä nouse, vaikka hyväosaisemmat maksavat enemmän kuin huono-osaisemmat, Viitanen huomauttaa.

Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta.

Sailas on varoitellut koko uransa ajan liiallisesta velanotosta.

– Häntäkin kiinnostanee se, että SDP:n vaihtoehdossa velkaa otetaan tälle vuodelle 330 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa – siitä huolimatta, että satsaamme enemmän työllisyyteen ja perumme pähkähulluimpia leikkauksia.

Raimo Sailas totesi Demokraatin haastattelussa olevansa ”samaa mieltä, mutta hieman lievemmin sanankääntein” kokoomukseen SDP:stä loikanneen Juhana Vartiaisen kanssa SDP:n talouspoliitikan kuvioista. Vartiainen kuvaili niitä ”järjettömiksi”.

– Jos Sailas on Vartiaisen kanssa samoilla linjoilla, hänellä on siihen oikeus. Me emme oikein usko, että kuristamis- ja leikkauspolitiikalla syntyy työpaikkoja. Vartiainen on itsekin sanonut, etteivät hallituksen tavoitteet työllisyydessä ja velan taittamisessa toteudu, Viitanen huomauttaa.

Sailas myös totesi, että demareihin kohdistuu jo historiallisestikin muita enemmän odotuksia.

– Demareiden työllä on pitkälti rakennettu tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka perustuu työlle ja oikeudenmukaisuudelle. Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta, Pia Viitanen muistuttaa.

”Pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä” – tuore oikeusministeri puolusti EU:ta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että EU joutuu kriisien keskellä kertomaan entistä selvemmin, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on kansalaisille. Se onnistuu hänen mukaansa pitämällä kiinni yhteisistä arvoista.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen, hän totesi puhuessaan EU-tuomioistuimen tuomareille Helsingissä oikeusvaltiokehityksestä.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hän huomautti, että poliittinen ilmapiiri  Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan.

– Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen muistutti.

Suomi pääsi tarkkailuluokalta – Orpon olo helpottui

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.

Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.

Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.

– Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.

Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.

– Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.

 

Entiset adjutantit laskevat Koiviston hautaan – muistotilaisuudessa puhuu muun muassa Paavo Lipponen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Mauno Koiviston arkun laskevat hautaan presidentin entiset adjutantit Helsingin Hietaniemen hautausmaalla helatorstaina. Hautaan laskuun osallistuu pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Koiviston hautajaisissa ei ammuta kunnialaukauksia. Kunnialaukauksia ei ollut myöskään presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa. Hautajaisten sotilasseremonioihin ottaa osaa kaikkiaan noin 800 sotilasta.

Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sekä omaisten edustaja Heikki Allonen.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista klo 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään klo 12.30.

Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta siunaustilaisuuden jälkeen noin kello 14.30.  Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi. Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen n. klo 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Hautajaissaattuetta seuraamaan odotetaan saapuvan kymmeniätuhansia kansalaisia, mahdollisesti jopa yli satatuhatta, arvioi ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä, sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista. Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa helatorstaina klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoi Koiviston hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.15.

 

Kaupan alan kiistassa syntyi viimein sovinto

Kuva: Thinkstock

Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan kaupan alaa koskenut työriita on ratkennut. Työriidan osapuolet eli Ylemmät toimihenkilöt ja Kaupan liitto ovat hyväksyneet viime torstaina annetun sovintoehdotuksen. Sovintoon sisältyy tavoite vahvistaa YTN:n ja Kaupan liiton välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Kiistassa on on ollut kyse siitä, että työntekijät vaativat ylemmille toimihenkilöille työehtosopimusta. Työnantajapuoli ei ole halunnut työehtosopimusta, vaan haluaa sopia työehdoista työpaikoilla.

YTN on perustellut vaatimustaan sillä, että palkattomat ylityöt ovat lisääntyneet niin paljon, että työehtosopimusta tarvitaan. YTN:n mukaan kaupan alan asiantuntijat tekevät keskimäärin 200 tuntia ylitöitä vuodessa, mutta vain noin kymmenen prosenttia saa lainmukaisen korvauksen. Myös työajanseuranta on retuperällä, liitto moitti aiemmin toukokuussa.

Kaupan liitto sanoi aiemmin toukokuussa, ettei työehtosopimus ole oikea ratkaisu YTN:n esille nostamiin kysymyksiin.

”Yhtiöitä pilkotaan ja myydään eteenpäin” – Teollisuuden palkansaajat varoittavat riskeistä hallituksen omistajapolitiikassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Teollisuuden palkansaajat TP pelkää, että valtio-omisteisten yhtiöiden työpaikat ovat vaarassa, jos niiden omistusrakenteessa tehdään liian nopeita ja harkitsemattomia muutoksia.

Hallitus esitti tänään, että valtion vähimmäisomistusrajaa lasketaan energiayhtiö Nesteessä ja turveyhtiö Vapossa nykyisestä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin. Tällä hetkellä valtio omistaa molemmista yhtiöistä 50,1 prosenttia.

TP pelkää, että yritysten pilkkomisen, osaamisen menetysten ja työpaikkojen vaarantumisen riski kasvaa, kun valtion vaikuttamismahdollisuudet kapenevat.

Omistusrajan muutos antaisi hallitukselle mahdollisuuden siirtää 33,4 prosentin ylittävät omistusosuudet Valtion kehitysyhtiö Vakeen.

Tämä vaarantaa osaamisen ja viime kädessä työpaikat.

Ensimmäisessä vaiheessa sinne on päätetty siirtää osakkeita 2,4 miljardin euron arvosta. TP:n mielestä on riski, että yhtiöiden osakkeet on siirretty Vakeen vain myyntitarkoituksessa. Mainittuja yhtiöitä ovat muun muassa Nesteen ja Vapon lisäksi Posti Group ja Altia.

– Vakessa piilee vaara, että sen omistamia yhtiöitä pilkotaan ja niitä myydään eteenpäin. Tämä vaarantaa sekä yhtiöissä olevan osaamisen että viime kädessä työpaikat, TP:n varapuheenjohtaja Heli Puura korostaa.

Valtion osakkeistaan saama osinkotuotto oli vuonna 2016 noin 900 miljoonaa euroa. Summa on mahdollista käyttää tuotekehitykseen, uuden liiketoiminnan luomiseen sekä työllisyyden kasvuun.

– Mikäli valtionosakkeita myydään, niistä saatavat tulot pienenevät pysyvästi ja yhtiöiden yhteiskunnalle tuoma hyöty pitkällä tähtäimellä päättyy, Puura sanoo.

Kun Vake Oy lähtökohtaisesti toimii budjettitalouden ulkopuolella, TP:n mielestä sen tehtävä ei voi olla yksinomaan valtion omistusten myynti.

TP:n mielestä Vake Oy:n tuleekin toimia aktiivisena yhtiöiden omistajana ja kehittäjänä. Tällä hetkellä yhtiössä ei ole nimitettyä toimitusjohtajaa eikä hallitusta.

– Yksistään tämä herättää epäluottamusta valtion omistajapolitiikan pitkäjänteisyyteen. Me näemme valtion omistajapolitiikan avainsanoina aktiivisuuden, liiketoiminnan kehittämisen ja työpaikkojen synnyttämisen. Se palvelee myös hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyysastetavoitetta, Puura painottaa.