Ettäkö SDP:ltä puuttuisi selkeä linja? – ”Näillä lääkkeillä Suomi voisi paljon paremmin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitasen mielestä on ollut jopa hurjaa katsella, kuinka hallitus on istunut jo toista vuotta ja konkreettiset työllisyystoimet vain puuttuvat.

Entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) kyseenalaisti Demokraatin haastattelussa SDP:n talouspolitiikan järkevyyden. Samaan syssyyn hän tosin totesi, ettei selkeää linjaa löydy muiltakaan puolueilta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja SDP:n valiokuntavastaava Pia Viitanen pitää vähän outona, että puolueen talouspolitiikan ”punainen lanka” on jäänyt Sailakselle hämäräksi.

– Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Tämä käy ilmi muun muassa vaihtoehtobudjetistamme. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP:n talouspoliittinen ajattelu perustuu hänen mukaansa hyvin yksinkertaiseen tavoitteeseen: Ihmisille on luotava työtä ja työpaikkoja. Sitä kautta saadaan aikaan kasvua ja Suomen nyt synkkä tilanne valoisammaksi.

Jo vaihtoehtobudjetin nimi ”Suomi työlinjalle” kertoo, mihin se tukeutuu: vankkaan työllisyyteen.

– Emme tunnetusti ole olleet oikein tyytyväisiä hallituksen linjaan, joka ei sisällä riittävästi työllisyystoimia. Lisäksi linja on hyvin eriarvoistava, Viitanen summaa.

Sailas on arvioinut, että hallitus joutuu leikkaamaan jo ensi keväänä. Viitanen uskoo, että SDP:n työlinjalla ne olisi voitu estää.

– Jos työllisyyttä tukevat konkreettiset toimet olisi tehty jo vuosi sitten, eikä vain odoteltu kilpailukykysopimusta, olisimme jo paremmalla tolalla. Kevään tullen hallitus toteaa, että menee edelleen huonosti, tarvitaan rahaa ja lisäleikkauksia. Näin käy hallituksen linjalla, Viitanen arvioi.

Meillä on hyvä talouspoliittinen linja. Uskon ja toivon, että Sailaskin tutustuu siihen.

SDP on esittänyt pitkän listan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Puolue käyttäisi nyt Emu-puskureita eli alentaisi palkansaajien ja työnantajien tel-maksuja. SDP on rummuttanut pitkään Rinteen työllistämismallista, joka muuttaisi työttömyysturvaa passiivisesta aktiiviseksi.

– Hallitus on ottanut viimein tästä koppia, mutta ei aktiivisesti, Viitanen huomauttaa.

Järkyttäväksi hän sanoo hallituksen rajua työllisyysmäärärahojen leikkausta tällaisessa työttömyystilanteessa.

SDP ei ole unohtanut vaihtoehdossaan yrittäjiä. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaava yritys voisi saada verovähennystä. Vientipaketissaan SDP esittää muun muassa väylämaksujen alentamista.

Työllisyyttä tukisivat SDP:n mielestä myös homekoulujen, -terveyskeskusten, -kirjastojen ja -päiväkotien korjaaminen. Investoinneissa kannattaisi laittaa liikkeelle esimerkiksi kotien peruskorjaaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen.

– Eli aika konkreettisia esityksiä siis, Viitanen korostaa.

Hallituksen veropolitiikka ei tyydytä SDP:tä. Viitasen mukaan sen tien päässä on hyvin monen ihmisen ostovoiman väheneminen – joka taas on myrkkyä talouskasvulle.

– Ihmisten odotetaan ymmärtävän, että vaikeina aikoina pitää tinkiä. Mutta luottamuksen säilymiseksi arvovalintojen on oltava reiluja.

Viitanen viittaa hallituksen veronkevennyksiin, josta hyötyvät eniten yli 7 000 euroa kuukaudessa tienaavat. Eläkkeensaajien ostovoima itse asiassa vain laskee.

– Se ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Meidän vaihtoehdossamme veroaste ei sinänsä nouse, vaikka hyväosaisemmat maksavat enemmän kuin huono-osaisemmat, Viitanen huomauttaa.

Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta.

Sailas on varoitellut koko uransa ajan liiallisesta velanotosta.

– Häntäkin kiinnostanee se, että SDP:n vaihtoehdossa velkaa otetaan tälle vuodelle 330 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallituksen vaihtoehdossa – siitä huolimatta, että satsaamme enemmän työllisyyteen ja perumme pähkähulluimpia leikkauksia.

Raimo Sailas totesi Demokraatin haastattelussa olevansa ”samaa mieltä, mutta hieman lievemmin sanankääntein” kokoomukseen SDP:stä loikanneen Juhana Vartiaisen kanssa SDP:n talouspoliitikan kuvioista. Vartiainen kuvaili niitä ”järjettömiksi”.

– Jos Sailas on Vartiaisen kanssa samoilla linjoilla, hänellä on siihen oikeus. Me emme oikein usko, että kuristamis- ja leikkauspolitiikalla syntyy työpaikkoja. Vartiainen on itsekin sanonut, etteivät hallituksen tavoitteet työllisyydessä ja velan taittamisessa toteudu, Viitanen huomauttaa.

Sailas myös totesi, että demareihin kohdistuu jo historiallisestikin muita enemmän odotuksia.

– Demareiden työllä on pitkälti rakennettu tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, joka perustuu työlle ja oikeudenmukaisuudelle. Meiltä on lupakin odottaa paljon – mutta odottaisin tässä tilanteessa paljon myös hallituspuolueilta, Pia Viitanen muistuttaa.

”Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten” – Kiuru puuttui Turkin ihmisoikeustilanteeseen Etyjissä

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) on huolissaan ihmisoikeustilanteesta Euroopassa.

Eri puolilla Eurooppaa on ongelmia oikeusvaltion, tasa-arvon ja sukupuolineutraalisuuden toteuttamisessa sekä erityisen vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa olevien oikeuksien puolustamisessa. Uhattuna ovat myös sananvapaus ja kokoontumisvapaus Euroopan alueella.

– Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat edellytyksiä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi, Kiuru totesi puheessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä perjantaina.

– Turvallisuustilanteen epävakaudesta kertoo hyvin esimerkiksi se, että Venäjä kieltäytyy yhä tunnustamasta ja toimeenpanemasta Minskin tulitaukosopimusta, hän sanoi.

Samalla, kun tunnustetaan Etyjin jäsenmaiden oikeus ja velvollisuus taistella terrorismia vastaan, on myös tunnistettava, että terrorisminvastaisen taistelun varjolla voidaan rikkoa ihmisoikeuksia ja Etyjin yhteisesti jaettuja arvoja.

– Esimerkiksi Turkissa valtava määrä journalisteja ja kansanedustajia on pidätetty, ja kansalaisten ihmisoikeuksia loukattu todella vakavalla tavalla. Etyjin reaktiot ja toimet ovat olleet riittämättömiä tilanteeseen puuttumiseksi. Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten, kysyy Kiuru.

Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi.

Viime kädessä ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa on Kiurun mukaan kysymys siitä, miten poliittinen järjestelmä pystyy näyttämään toteen, että yhteistyö, neuvotteleminen ja kansainvälinen diplomatia toimivat ja tulosta tulee.

– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa huolehtivat ihmisoikeuksista ja turvallisuudesta ja pelkäävät, saadaanko kriisit ratkaistua. Etyjillä on ratkaiseva rooli näyttää, että kykyä tähän on. Kansalaisten luottamus voidaan menettää, elleivät ihmiset koe, että kansainvälisellä poliittisella diplomatialla tulee tuloksia, jotka todistavat, että epäkohtiin, sortoon ja loukkauksiin puututaan.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istuntoon (23.–24.2.) osallistuvat Krista Kiurun lisäksi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Aila Paloniemi (valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj., ps.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT