2.11.2016 09:02 ・ Päivitetty: 2.11.2016 09:02
EU voi halutessaan jarruttaa – Nord Stream 2:n toteutuminen viime kädessä Saksan ja Venäjän käsissä
EU voi halutessaan astua kiistellyn Nord Stream 2 -hankkeen tielle ja pyrkiä estämään sen etenemistä. Itämeren pohjaan Venäjän ja Saksan välille suunnitellun kaasuputken toteutuminen on kuitenkin viime kädessä Saksan ja Venäjän sekä mukana olevien yritysten käsissä. EU:n komissio voi jarruttaa hanketta lähinnä silloin, jos sen katsotaan rikkovan EU-lainsäädäntöä.
– Se on yksityisten yritysten hanke tällä hetkellä. Me voimme toimia ainoastaan siinä vaiheessa, jos EU-alueelle rakennetaan jotain, joka ei ole EU-lainsäädännön mukaista, sanoo komission energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen.
Hankkeen poliittinen ulottuvuus herättää kuitenkin myös komissiossa vahvaa kritiikkiä. Hanke lisäisi jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja nykyisistä kuljetusreiteistä, vaikka EU:n energiapolitiikan tavoite on täysin päinvastainen.
Komissiolla ei ole lopullista päätösvaltaa hankkeen kohtalosta, mutta se voi pakottaa putken EU-lakien mukaiseksi.
– Komissiolle vahvin työkalu on kilpailulainsäädäntö. Jos arvioidaan, että hanke edistäisi yhden yhtiön määräävää markkina-asemaa EU:ssa, hanke voidaan pysäyttää, arvioi europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.).
Puolan kilpailuviranomaiset kyseenalaistavat.
Komission valvova silmä kohdistuu venäläisjätti Gazpromiin, joka pyrkii uudella putkihankkeella pönkittämään entisestään asemaansa. Viime viikolla komissio linjasi, että Gazpromin on lisättävä kilpailua Pohjois-Saksasta Tshekkiin kulkevassa putkessa, joka toimii Itämereen jo asennetun Nord Stream 1:n jatkeena. Venäläisyhtiö sai kuitenkin luvan pumpata oman putkiosuutensa täyteen, ellei kilpailijoita ilmaannu.
Lisää aiheesta
Puolalaiset ja muut Nord Streamin vastustajat raivostuivat. Komissiota syytettiin ilmaisen joululahjan antamisesta venäläisille.
Komissiossa asiaa katsotaan toisin. Nord Stream 1 on ollut tähän asti vajaakäytöllä. Jos Gazprom vastedes pumppaa oman putkiosuutensa täyteen kaasua, identtisen kakkosputken rakentamista on yhä vaikeampi perustella.
Puolan kilpailuviranomaiset ovat kyseenalaistaneet hankkeen ja uhanneet eurooppalaisyhtiöitä seuraamuksilla, jos ne jatkavat projektia. Yritysten katsotaan saavan liian hallitsevan markkina-aseman Puolassa.
Suomelle putki on ympäristökysymys.
Saksa seisoo uuden putken takana pitäen sitä kaupallisena projektina. Suomi on Saksan leirissä. Toisin kuin Ruotsi ja Baltian maat, Suomen hallitus ei näe hankkeessa turvallisuuspoliittisia ongelmia. Hallitus tarkastelee asiaa ”ympäristökysymyksenä”. Putkihanke epäilyttää muun muassa Gotlannissa Itämeren kiristyneen tilanteen takia.
Putki kulkisi myös Suomen talousvesien halki, joten se edellyttää hallituksen lupaa ja ympäristövaikutusten arviointia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ulkoistanut hankkeen arviointia EU-tasolle.
– Suomella ei ole mitään Nord Stream -hanketta, mutta Euroopalla kyllä on. Euroopan unionin näkökulmasta totta kai on pohdittava, onko se energiaunionin periaatteiden ja politiikan mukaista, hän sanoi lokakuussa Brysselissä.
Itäisen Keski-Euroopan maiden johtajat ovat kirjelmöineet komissiolle vaatien hankkeen pysäyttämistä. Moni jäsenmaa jää ilman merkittäviä kauttakulkumaksuja, jos kaasua aletaan kuljettaa enemmän Itämeren kautta. Myös Ukraina kärsisi, jos se menettäisi asemansa tärkeänä kauttakulkumaana.
EU-maat voisivat periaatteessa osoittaa vastalauseensa ulottamalla Venäjän vastaiset pakotteet energiapolitiikkaan. Tämä vaatisi kuitenkin jäsenmaiden yksimielisyyttä, jota ei ole. Moni jäsenmaa, kuten Italia, haluaisi ennemmin löysätä kuin kiristää pakoteruuvia.
Tavoite vuodessa 2019.
Nord Stream 2:n taustalla ovat Venäjän valtio-omisteinen energiayhtiö Gazprom sekä joukko eurooppalaisia kumppaniyrityksiä kuten Shell ja saksalainen Wintershall. Tavoitteena on saada uuden kaasuputkiston rakennustyöt valmiiksi vuoden 2019 aikana.
Hanke koostuu kahdesta putkesta, jotka kulkisivat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan talousvesien halki. Rakentaminen edellyttää näiden maiden lupaa ja ympäristövaikutusten arviointia. Neuvotteluja käydään myös Puolan ja Baltian maiden kanssa, koska vaikutukset ulottuvat myös niihin.
Gazpromin hallituksen odotetaan ottavan ensi viikolla kantaa asiaan. Venäläisjätti on vakuuttanut, että 10 miljardin euron hanke toteutuu tavalla tai toisella, vaikka sitten yhtiön omin voimin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.