Neuvotteluissa tapahtui Costan mukaan selvää kehitystä.

-  Rauhanneuvotteluissa on uutta nostetta, hän sanoi.

Costan mukaan joitain ratkaisemattomia kysymyksiä jäi edelleen. Esimerkiksi pakotteita, EU:n laajentumista ja Venäjän jäädytettyjä varoja koskevat kysymykset vaativat sen, että EU osallistuu niiden ratkaisemiseen täysillä.

Keskustelut Ukrainan tilanteesta jatkuvat tiistaina, kun Ukrainaa tukevien halukkaiden maiden koalitioon kuuluvat maat kokoontuvat videokokoukseen.

KOMISSION ykkösvaihtoehto budjettivajeesta kärsivän Ukrainan tukemiseksi seuraavien kahden vuoden ajaksi on ollut Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttö. EU-maat olivat suunnitelleet varojen käteistuottojen käyttöä Ukrainalle annettavaan sotakorvauslainaan, jonka maa maksaisi takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä maksaa Ukrainalle sotakorvauksia.

Asia sai kuitenkin uusia kierteitä viime viikolla mediaan vuodetun Yhdysvaltain rauhansuunnitelman myötä. Suunnitelmassa jäädytetyt varat olisi vapautettu ja käytetty muun muassa erilaisiin Yhdysvaltojen projekteihin Ukrainassa.

EU-virkamiehet ovat kuitenkin kulisseissa torpanneet ehdotuksen.

Myös eurooppalaisten esittämässä vastaehdotuksessa todetaan, että Ukraina jälleenrakennetaan täysin ja sille maksetaan korvauksia. Tähän sisältyvät korvaukset Venäjän valtion varoista, jotka pysyvät jäädytettynä, kunnes Venäjä korvaa Ukrainalle aiheutuneet vahingot.

MYÖS EU-komission lehdistöpäällikön Paula Pinhon mukaan jäädytettyjä varoja koskevaa esitystä valmistellaan edelleen.

Sotakorvauslainan lisäksi komissio on esittänyt, että Ukrainaa voitaisiin tukea myös suoraan jäsenmaiden budjeteista tai EU:n yhteisvelan kautta. Syynä tähän on ollut ennen kaikkea venäläisvaroista valtaosaa hallinnoivan Belgian vastustus, sillä maa on pelännyt lainasta itselleen lankeavia oikeudellisia ja taloudellisia seurauksia.

Valtaosa jäsenmaista tukee kuitenkin sotakorvauslainan käyttöä, ja myös Belgia on viestinyt sille viime päivinä varovaista vihreää valoa.

Teksti: STT/Sanna Raita-aho