Suomea kokouksessa edusti ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Hänen mukaansa Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban ja puolustusministeri Rustem Umjerovin tilannepäivityksen jälkeen aihe optimismiin oli vähäistä.

Venäjä on muun muassa moukaroinut Ukrainan energiajärjestelmää erittäin vakavasti.

-  Viikonlopun jenkki-päätöksen jäljiltä tunnelma on ollut ehkä aavistuksen helpottuneempi kuin jos Ukraina-tuki ei olisi mennyt läpi, Valtonen sanoi.

Useat ministerit – muun muassa Hollannista ja Ruotsista -  kertoivat maanantaina, että maat tarkastelevat mahdollisuuksiaan toimittaa uutta ilmapuolustusta Ukrainalle.

Tajani on johtanut Forza Italia -puoluetta Silvio Berlusconin kuoleman jälkeen ja toimii ulkoministerinä Georgia Melonin hallituksessa. Meloni kuuluu kansalliskonservatiiviseksi tai laitaoikeistolaiseksi luonnehdittuun Italian veljet -puolueeseen.

Useita kohtia käsittelevässä paperissaan Suomen ja Italian ministeriöt ehdottavat muun muassa, että EU:ssa ja Natossa pitäisi kehittää keinoja välineellistetyn maahantulon tunnistamiseksi hybridioperaatioiden osana. Konkreettisena keinona taklata ilmiötä on mainittu strateginen viestintä maihin, jotka ovat pahantahtoisten toimijoiden vaikuttamisviestinnän kohteina.

Valtosen mukaan Suomi myös aikoo olla aktiivinen raja-asioissa myöhemmin, kun Liettuan käännytyksiä sen rajoilla käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Valtonen totesi, että Suomi aikoo tukea Liettuaa tapauksessa.

– Tämä on nyt siirtynyt suureen jaostoon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, mikä mahdollistaa sen, että myös kolmannet maat voivat tehdä sivuväliintulon tähän Liettuan tapaukseen.

Valtosen mukaan tarkoitus on tuoda esille sitä, millaisesta hybridivaikuttamisesta on oikeudellisesti kyse ja kuinka siihen tulisi voida lain raameissa vastata.

SUOMEN ja Italian paperissa esitetään myös, että ulkorajojen valvontaa tiukennetaan ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ihmissalakuljettamisen kitkemiseksi pitäisi tiivistää.

Kehitysyhteistyö-, viisumi- ja kauppapolitiikkaa sekä ulkosuhteita pitäisi käyttää paperin mukaan “strategisemmin”, jotta takaisinottoyhteistyö ja yhteinen palauttamispolitiikka paranisi. Käytännössä kyse olisi siitä, että kehitysapua kytkettäisiin haluun ottaa esimerkiksi kielteisiä turvapaikkapäätöksiä saaneita kansalaisiaan vastaan.

Valtonen kertoi tiedotustilaisuudessaan, että hän itse on paperin syntyyn johtaneiden tapahtumien taustalla, koska ehdotti yhteistä kannanmuodostusta Nato-kokouksessa viime vuoden lopulla.