Kesäkuun eurovaaleissa valituksi tulleiden suomalaisten poliitikkojen vaalibudjeteissa oli valtavia eroja, ilmenee ehdokkaiden antamista vaalirahoitusilmoituksista. Maanantaina on viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus ajoissa Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV).

Suurimman vaalibudjetin keräsi kokoomuksen Henna Virkkunen, jolla oli rahoitusta peräti 243  900 euroa. Vaalirahoitusilmoituksen mukaan Virkkunen sai tukea yksityishenkilöiltä runsaat 87  000 euroa ja yrityksiltä noin 58  000 euroa.

Virkkusen tukijoiden joukossa on useita elinkeinoelämän vaikuttajia, muun muassa Georg Ehrnrooth, Ilpo Kokkila, Olli-Pekka Kallasvuo ja Juha Vidgrén.

Lähes neljännesmiljoonan vaalikampanja näyttäisi tuottaneen toivotun tuloksen, sillä Virkkunen lunasti jatkokauden Brysselissä runsaalla 95  000 äänellä. Vaalien jälkeen hänet valittiin odotetusti Suomen komissaariehdokkaaksi.

Seuraavaksi suurin budjetti oli Pekka Toverilla (kok.), joka kokosi noin 210  000 euron vaalikassan. Useampi yritys antoi Toverin eurovaalikampanjaan 10  000 euron maksimisumman.

Lisäksi yksityishenkilöt tukivat Toveria yhteensä noin 71  000 eurolla. Tukijoihin kuuluvat muun muassa Toverin kotikunnassa Tuusulassa asuvat Juhani, Karl ja Seppo Sjöblom, jotka lahjoittivat Toverin vaalikassaan kymppitonnin mieheen.

Ehdokas sai vastaanottaa vaalirahaa yksittäiseltä tukijalta enintään 10  000 euroa. Rajoitus ei koske puolueen tai puolueyhdistyksen antamaa tukea.

ILMAN ISOA vaalikassaakin eurovaaleissa pystyi menestymään. Kokoomuksen ääniharava, entinen Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pääsi läpi 8000 euron budjetilla. Siitäkin jäi runsas tonni käyttämättä, sillä kampanjan kulut olivat 6  800 euroa.

Aaltola kahmi kesäkuun vaaleissa liki 96  000 ääntä, eli yhdelle äänelle tuli laskennallisesti hintaa vain 0,07 euroa. Virkkusella vastaava luku oli 2,56 euroa.

Kaikkein halvimmalla kampanjalla europarlamenttiin ponnisti perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen, joka ei ottanut senttiäkään vaalirahaa. Tynkkynen keräsi eurovaaleissa noin 34  000 ääntä ja oli puolueensa ainoa läpimenijä. Hän operoi nollabudjetilla myös viime vuoden eduskuntavaaleissa.

ENITEN ÄÄNISTÄÄN maksoi laskennallisesti vasemmistoliiton läpimenijä Jussi Saramo. Hänen vaalikampanjansa kulut olivat 44  500 euroa, ja ääniä kertyi noin 4  900. Yhdelle äänelle tuli hintaa noin yhdeksän euroa.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin historiallinen äänipotti, yli 247  000 ääntä, irtosi 83  000 euron vaalibudjetilla. Anderssonilla yhden äänen laskennallinen hinta oli 0,34 euroa.

Virkkusen ja Toverin jälkeen seuraavaksi suurimmat vaalibudjetit olivat läpimenijöistä Aura Sallalla (kok.), 148  000 euroa, Katri Kulmunilla (kesk.), 111  000 euroa, ja Elsi Kataisella (kesk.), 107  000 euroa.

Lisäksi SDP:n ääniharavalla Eero Heinäluomalla oli ennakko-ilmoituksensa mukaan käytössään 126  000 euroa vaalirahaa. Samoin vain ennakkoilmoituksen jättäneen Ville Niinistön (vihr.) budjetti oli 55 500 euroa.

Ilmoitus puuttui myös Sirpa Pietikäiseltä (kok.), joka nousee varasijalta jatkokaudelle europarlamenttiin, jos Virkkunen nimitetään komissaariksi.

Vaalirahoitusilmoitus ehtii ajoissa perille, jos se jätetään maanantaina ennen puoltayötä. Myöhässä saapuneet ilmoitukset kirjataan jälki-ilmoituksiksi.

MONILLA läpimenijöillä tukijoiden joukossa oli elinkeinoelämän järjestöjen rahoittama Pro Markkinatalous ry, joka jakoi vaalirahaa kymmenille ehdokkaille.

Entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) yritys MA/PI lahjoitti SDP:n Ville Merisen vaalikampanjaan 3  000 euroa. Terapeutti-Villenä tunnettu kansanedustaja sai eurovaaleissa runsaat 30  000 ääntä ja ylsi varasijalle.

Teksti: STT / Iiro-Matti Nieminen