Suomen Yrittäjät ja myös kelkkansa hiljattain kääntänyt EK ovat vaatineet mallia, jossa paikallista sopimista voisi edistää luottamushenkilö mutta myös luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö.

Toisin sanoen myös järjestäytymättömissä yrityksissä voitaisiin neuvotella ilman liittoihin kuuluvaa luottamushenkilöä samoista joustoista kuin järjestäytyneissä yrityksissä.

Työntekijäpuolelta sanottu suoraan, miten tällainen tavoite tulkitaan. Se on osa yritystä ajaa sopimusjärjestelmää alas.

Asian edistäminen on siis tällä hetkellä työryhmässä, jos istuvat muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat ja jonka on määrä antaa ratkaisunsa 1.3. hallituksen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmälle.

– Mehän tiedämme, että hallituspuolueet ovat tästä asiasta kovasti eri mieltä. Keskusta kannattaa paikallisen sopimisen lakitietä, SDP puolestaan ei. Me kannatamme sitä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään myöskin lainsäädännössä. Mutta tämä on poliittinen ratkaisu. En osaa arvioida, mitä kehysriihestä on odotettavissa, mutta se on iso poliittinen kuuma peruna, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

Hallituksen kehysriihi istutaan kuntavaalien jälkeen.

Tuskin on iso uutinen, ettei työnantaja- ja työntekijäosapuolen uskota löytävän työryhmässä yhteisymmärystä paikallisesta sopimisesta. Tämä sanotaan EK:sta suoraan:

– Epäilen, että työryhmään jäävät nämä näkemyserot olemaan ja hallituksen täytyy se poliittinen ratkaisu tehdä näiden kahden päävaihtoehdon välillä eli edetäänkö lakitietä vai ei, Häkämies ennakoi.

EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala kehuu työryhmän tehneen laajoja ansiokkaita taustaselvityksiä, jotka tulevat julki.

– Meidän odotuksethan olivat suuret, mutta kyllä erittäin vaikealta näyttää. Hallitushan syyskuun budjettiriihessä yritti ratkoa näitä asioita, mutta ei onnistunut. Niin kauan kuin työryhmän työ on kesken, niin kauan yritämme, Oksala sanoo.

– Kyllä me omalta osaltamme pidämme erittäin tärkeänä sitä, että paikallista sopimista lisätään myös lainsäädäntöteitse. Meidän jäsenliittomme ajavat sitä myös ensi tes-kierroksella työehtosopimusteitse. Me kannatamme molempia etenemistapoja. Vastakkainasettelu on aikamoinen ja haasteet ovat suuret. Mutta emme me nyt niin kauan kun tässä on päiviä jäljellä, heitetä hanskoja tiskiin.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen ja että sitä edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

Häkämieheltä kysyttiin etätapaamisessa kantaa myös taloustieteen tohtori Juha Tervalan arvioihin EU:n elpymispaketista. Tervala on esittänyt eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa, että elpymispaketilla voisi onnistuessaankin olla kielteinen vaikutus Suomen vientiin.

– Elpymis­väline­kokonaisuuden netto­vaikutus Suomen taloudelle voi olla kielteinen, koska väline elvyttää Etelä- ja Itä-Eurooppaa Länsi- ja Pohjois-Euroopan kustannuksella. Muutos­ehdotus: kirjataan, että elpymis­väline­kokonaisuudella ei välttämättä ole myönteistä vaikutusta Suomen taloudelle, vaikka pyritään käyttämään elpymisvälineen rahat mahdollisimman järkevästi, Tervala esitti Helsingin Sanomien mukaan lausunnossaan valiokunnalle.

Hallituksessa uskotaan Suomen viennin piristyvän elpymispaketin takia.

– Tulonsiirrot heikentävät kysyntää EU:n rikkaissa maissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat Suomen viennin kannalta tärkeitä, ja lisäävät kysyntää matalamman tulotason maissa, jotka eivät ole Suomen viennin kannalta tärkeitä. Tulonsiirrot tuskin edistävät Suomen vientiä, Tervala näki.

Mikään EU-kriitikko Tervala ei ole. Hänkin näkee, että pääsy EU:n sisämarkkinoille hyödyttää Suomea taloudellisesti joka vuosi selvästi enemmän kuin elpymispakettiin osallistuminen kustantaa. Elpymispakettiin osallistuminen on Tervalan ajattelussa ikään kuin pienen kivun ottamista siitä, että Suomi saa korjata samalla EU:n hyötyjä.

– Juha Tervalakin totesi isossa kuvassa, jos vaihtoehto elpymisvälineelle olisi ollut vieläkin huonompi. Eli hänkin lopulta päätyi kannattamaan elpymisvälinettä, Jyri Häkämies summaa.

Jos Tervala tuskin uskoo elpymispaketin hyödyttävän Suomen vientiä, EK:ssa ollaan Häkämiehen mukaan ”varovaisesti toista mieltä”.

Häkämies kiinnittää huomiota nimenomaan siihen, mitä elpymisrahoilla tehtäisiin Suomessa. Jos paketin kotimainen kohdennus osuu ilmastonmuutokseen, uusin teknologioihin ja digitalisaatioon ja pilotoinnit tehdään Suomessa ja niillä on vientimarkkinoita, silloin Häkämiehen mukaan ”voi olla isompikin merkitys meidän viennille”.

– Toinen puoli on se, että EK yhdessä muun muassa Business Finlandin ja ulkoministeriön eri edustustojen kanssa skriinaa eri EU-tukea saavien maiden hankkeita. Eli pyritään siihen, että suomalaisyritykset juoksisivat myös rajojen ulkopuolella näissä elpymisrahaston hankkeissa. Jos näissä linjauksissa onnistutaan, kyllä tässä plussa voi hyvinkin tulla.