– Kela antaa yhdenlaisia esityksiä siitä, mitkä toimet kelpaavat aktiivitoimiin ja TE-toimistoista annetaan taas erilaisia vastauksia. Ihmiset taas soittelevat ja ovat hädissänsä, Filatov huokaa.

Entinen työministeri tiputtelee painavia sanoja siitä, kuinka hallinto ei ole lainkaan valmistautunut lain toimeenpanoon. Yle uutisoikin lauantaina, kuinka Uudenmaan TE-toimiston tammikuussa saamat yhteydenotot kasvoivat noin sadalla tuhannella yhteydenotolla vuoden takaisesta. TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoi lisäksi Ylelle, että toimisto ei ole vieläkään saanut lain soveltamisohjetta.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) puolestaan sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa soveltamisohjeiden lähteneen toimipisteisiin viime viikolla, eli yli kuukauden sen jälkeen kun laki astui voimaan. Tarkempaa selitystä hän ei viivästymiselle antanut.

Tarja Filatov.

– Nyt kuitenkin huhtikuussa voimaan ovat astumassa ensimmäiset työttömyysturvan leikkaukset niille, jotka eivät ole onnistuneet aktiivisuusehtoja täyttämään, Filatov ihmettelee.

– Sitten näitä sairaita ihmisiä velvoitetaan hakemaan töitä tai hakeutumaan aktiivitoimiin, jotka voivat pahentaa heidän tilannettaan ja viedä työkyvyn lopullisesti, Filatov puhahtaa.

– Uudistus on myös tästä näkökulmasta aivan kestämätön.

Myös alueellinen epätasa-arvoisuus ja sen tuomat haasteet ovat hallituksen tekemässä laissa ratkaisematta, Filatov huomauttaa.

– Tiedämme, miten eri asemassa eri puolella Suomea asuvat ihmiset ovat sen suhteen, miten lyhyitä keikkatöitä on saatavilla tai miten aktiivitoimiin pääsee.

Vaikka korkeamman työttömyyden alueilla olisi enemmän aktivointirahoja, se ei Filatovista silti tarkoita sitä, että resursseja olisi riittävästi kaikille.

–  Hallitus esittää omissa papereissaan, että toimiin on laitettu lisäbudjetissa viime vuonna jo 10 miljoonaa euroa ja tämän vuoden budjetissa puolestaan 25 miljoonaa.

– Tosiasia on kuitenkin se, että kun me työelämävaliokunnassa kuulimme kyseisen ministeriön asiantuntijoita, kävi ilmi, että tämän vuoden rahoista on leikattu 20 miljoonalla. Näin tosiasialliseksi lisäykseksi tälle vuodelle jää vain viisi miljoonaa.

Lisäksi Filatov pitää ”hassuna” hallituksen väitettä, jonka mukaan viime vuodelle annettu lisäbudjettirahat olisivat käytössä tänä vuonna.

– Koskaan ei ole näin. Se lisäbudjettiraha on vuoden 2017 lisäys. Sitä ei ole käytetty, koska aktiivimallin takautuvuus ei mennyt eduskunnassa läpi. Nyt he väittävät, että se on tänä vuonna käytettävissä. No ei ole, ellei tule uutta lisäbudjettia, jossa tälle vuodelle lisätään rahaa.

Filatov kertoo olevansa itse yhä vankasti sitä mieltä, että koko laki pitäisi heittää roskakoriin.

– Aktivointipolitiikka tulisi aloittaa esimerkiksi siltä pohjalta, mitä itse esitin aikaisemmin julkaisemassani kymppi-listassa.

– Aktivointi on sinänsä hyvä asia. Mutta ei voi olla niin, että valtio on passiivinen, ja ihmisten pitäisi olla aktiivisia, mutta heillä ei anneta siihen kuitenkaan mahdollisuuksia.

Filatovista hallituksen eduskunnassa läpi ajaman aktiivimallin suurin epäoikeudenmukaisuus on juuri tässä. Se edellyttää työttömiä hakeutumaan TE-palveluiden aktivointitoimiin samalla, kun kyseisiä toimia ei ole tarjota kaikille halukkaille.

– Vaikka ihmiset kuinka yrittävät, silti seuraa rangaistus. Malli pitäisi kääntää niin päin, että jos aktivoinnista kieltäytyy, seuraa siitä rangaistus. Ei niin, että jos kaikkesi yrität, mutta et onnistu, niin siitä seuraa rangaistus.

– Tässä hallituksella on iso ajatusharha.

Ihmisen ollessa työttömänä ja hakeutuessa TE-palveluiden aktiivitoimiin, työhallinto tekee aina lopullisen päätöksen siitä, pääseekö hakija niihin osalliseksi. Konkreettisemmin, työhallinto päättää siis aina siitä, saako työtön mahdollisuuden urakoulutukseen tai onko esimerkiksi palkkatuki hänen kohdallaan mahdollinen.

Filatovin mukaan on hyvin vaikea arvioida sitä, kuinka helposti hakija pääsee aktiivitoimien piiriin. Mahdollisuudet myös vaihtelevat huomattavasti asuinpaikasta riippuen. Etenkin pääkaupunkiseudulla tilanne on sangen huono.

Tästä huolimatta, mikäli työntekijä ei pääse aktiivitoimiin tai ei saa hankittua itselleen keikkatöitä 18 tuntia tarkastelujakson, eli noin 3 kuukauden aikana, aletaan hänen tukeaan leikata.

Hallitus on kertonut seuraavansa tarkasti uudistuksen vaikutuksia. Viimeksi lauantaina Ylen Ykkösaamussa vieraillut ministeri Mattila totesi, ettei hallitus ole ummistamassa silmiään.

Todellisuus on kuitenkin se, että laki astui voimaan jo vuodenvaihteessa. Filatov vaatiikin hallitukselta välittömiä toimia. Ellei koko mallia saada peruutettua, tulisi sen käyttö vähintäänkin pysäyttää välittömästi, jotta tarvittavat korjaukset voitaisiin tehdä.

Filatov korostaa useaan otteeseen, että hän ei tue koko mallia. Mutta mikäli hän olisi hallituspuolueen edustaja, niin hän poistaisi ensimmäisenä työttömyyskortistosta ne henkilöt, jotka ovat oikeasti sairaita. Näin he välttäisivät leikkurin. Tähän Filatov kaavailee tietynlaista porrasmallia.

– Asettaisin ihmisille erilaiset velvoitteet. Silloin kun olet terve ja sinulla on asiat kunnossa, niin silloin sinun pitäisi tietysti keskittyä työnhakuun. Mutta jos sinulta taas puuttuu osaamista, on koulutus se, mihin sinun pitäisi keskittyä.

Filatov kuitenkin huomauttaa, että hallitus on ajanut myös työvoimapoliittista koulutusta alas todella voimakkaasti.

– Se on iso virhe, joka tulee pahentamaan esimerkiksi Suomen kohtaanto-ongelmaa.

Siirryttäessä terveydellisistä ongelmista kärsiviin työnhakijoihin Filatov muistuttaa, että työttömänä ei ole vain samoista vaivoista kärsiviä ihmisiä.

– On ihmisiä, joilla sairaus on päällä, mutta se on väistymässä jonkin ajan päästä. Sitten on niitä, kenellä on pysyviä vammoja ja pitkäaikaissairauksia. Jälkimmäisissä tullaan lopulta väistämättä eriasteisiin palkkatukiin. Jos vamma on pysyvä, niin myös työllistymistuen pitäisi olla pysyvä.

Filatov huomauttaa, että tällä hetkellä tiettyjä ihmisiä pyöritetään moneen kertaan järjestelmää ympäri. Esimerkiksi hän nostaa pyörätuolissa olevan vammaisen henkilön, joka on saanut työllistämistukea.

– Jos vamma on sellainen, että se ei mene ohi, niin hän joutuu silti aina uudelleen tietyin väliajoin hakemaan tukea. Eikä siltikään aina välttämättä saa sitä. Meillä pyörii turhaa byrokratiaa paljon.

Filatov muistuttaa, että aktiivitoimia pitäisi käyttää vain ja ainoastaan henkilön tarpeiden mukaan, eikä täyttämään jonkin aktivointimallin ehtoja. Hän huomauttaa, että TE-palveluissa pitäisi keskittyä työkyvyn paranemiseen, eikä pelkästään työllistymistulosten kyttäämiseen.

– Tekisin myös sellaisen turvan, että jos et saa työmarkkinoilta keikkaa etkä onnistu saamaan aktiivitoimia, niin yhteiskunnan pitäisi taata kaikille tapaaminen työneuvojan kanssa. Tapaamisessa valtio tarjoaisi jonkun välineen, jolla aktiivisuusehdon voi täyttää.

Filatov kertaa, että sosialidemokraateilla on aina ollut kristallinkirkas näkemys siitä, että työttömyystuen karenssia voidaan pitää kohtuullisena, jos ihminen kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja johon työtön tosiasiallisesti voi mennä.

Viimeisellä hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten päivähoito on kunnossa ja kulkuyhteydet työpaikkaan ovat kohtuulliset.

Karenssia voidaan pitää kohtuullisena myös silloin, jos henkilö kieltäytyy kaikista hänelle tarjotusta toimenpiteistä.

– Mutta työttömän pitäisi aina ensin saada se tarjonta ja mahdollisuus.