”Hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli ristiriitaisia viestejä” – tutkija moittii jälkipyykkiä Turun iskussa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Turun kauppatori täyttyi muistokynttilöistä ja kukista puukotusiskun jälkeen.

Rauhallinen kriisiviestintä ei onnistunut viranomaisilta ja päättäjiltä Turun puukotusiskun jälkeen, arvioi Helsingin yliopiston kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala. Hän puhui Terrorismiin liittyvät pelot ja niiden hallinta -seminaarissa Helsingin yliopistolla.

– Jopa hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli keskenään ristiriitaisia viestejä, kun vaadittiin nopeita lainsäädäntömuutoksia, Hakala sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa esimerkiksi poliisin partioiden varustaminen konepistooleilla voi myös lietsoa pelkoa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää miettiä, mikä viesti milläkin toiminnalla halutaan lähettää ja kenelle. Kun halutaan lähettää potentiaalisille terroristeille viesti siitä, että varustautumista lisätään, samalla tullaan lisänneeksi kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Hakala kertoi.

Tilaisuudessa puhuneen terrorismitutkija Leena Malkin mukaan terrori-iskut aiheuttavat aina painetta näyttäville toimille. Hänen mukaansa terroriteolle ominaista on myös se, että iskun jälkeen uhan alla elämisestä tulee uusi normaali.

Esimerkiksi Lontoon vuoden 2005 iskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelko oli läsnä vielä useita kuukausia iskun jälkeen ja ihmiset muuttivat käyttäytymistään.

– Isku aiheuttaa pelkoa uusista iskuista, ja tyypillisesti jopa kauaskantoisia ja radikaaleja toimenpiteitä ollaan valmiita hyväksymään, Malkki sanoi.

Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi.

Hakalan mukaan nykyisessä mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä kaikkialla, symbolisilla viesteillä on korostunut merkitys. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että viestintää ovat kaikki viranomaisten toimet, eivät vain harkitut julkilausumat ja tiedotustilaisuudet.

– Seurausten hallinta on myös iskun vaikutusten minimoimista, mitä paniikinomainen toiminta ei palvele, Hakala sanoi.

Malkin mukaan iskun herättämä pelko toimii välineenä terrorismin tavoitteille, psykologiselle vaikuttamiselle, huomiolle ja yhteiskuntien horjuttamiselle.

– Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi iskun jälkeen. Terrorismi koetaan arvaamattomana, jolta suojautuminen on vaikeaa, Malkki sanoi.

Vaikka pelko on normaalia, Malkki muistuttaa että siitä voi tulla myös ongelma, jos pelko kasvaa sellaisiin mittoihin, että se alkaa tuottaa haitallisia reaktioita.

– Esimerkiksi kaksoistorneihin Yhdysvalloissa vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneen sijaan autolla, mikä taas aiheutti liikenneonnettomuuksien lisääntymistä.

Hakala muistuttaakin, että viranomaisten ja päättäjien tulisi varautua vastaaviin tilanteisiin ja miettiä, miten kriisiviestintä hoidetaan siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän häiriöitä yhteiskunnalle.

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

”On tämä pettymys” – kulttuuriministeri tuomitsee seksuaalisen häirinnän kulttuurialalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) on pettynyt, että kulttuurialalla esiintyy niin paljon seksuaalista häirintää kuin STT:n ja Näyttelijäliiton tekemästä kyselystä ilmenee. Kyselyssä yli 120 suomalaista näyttelijää kertoo tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi tai häirityksi työssään.

– On tämä pettymys. On selvää, että jokainen tapaus on liikaa. Seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty kaikilla työpaikoilla, myös kulttuurialan työpaikoilla ja elokuvatuotannoissa, Terho sanoi STT:lle.

Terhon mielestä sopimaton käytös on tavallistakin vastenmielisempää juuri kulttuurialalla, jonka tehtävä on ylläpitää sivistystä.

Kulttuuriministeri muistuttaa, että laissa on tasa-arvoa ja häirinnän kieltoa koskevat selkeät säännökset.

– Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään parhaiten työpaikoilla ja siellä sitä täytyy aktiivisesti edistää myös kulttuurialoilla. Myös valtio voi parhaansa mukaan tukea tasa-arvoista ja hyvää käytöstä.

Terho aikoo ottaa asian esille opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen elokuvasäätiön välisessä vuotuisessa tavoitekeskustelussa.

– Keskustelu on tärkeää ja sille on selvästi kysyntää, kuten kansainvälinen #metoo-kampanja on osoittanut.

Valtion rahoitusta elokuva-alalle pohtinut työryhmä on Terhon mukaan juuri päättänyt työnsä. Se esitti, että Elokuvasäätiön ja elokuva-alan yhteydenpitoa voisi edistää perustamalla sitä varten neuvottelukunta Elokuvasäätiön yhteyteen.

– Neuvottelukunta – sikäli kun se tulee perustetuksi – voisi ottaa asialistalleen myös seksuaalisen häirinnän kitkemisen osana muutakin pohdintaa hyvistä käytännöistä, Terho kaavailee.

STT–SANNA NIKULA

Näyttelijöillä karmeita kokemuksia: ”Teatterinjohtaja tarttui kiinni rintoihini”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

– Muutama miespuolinen työtoveri on hipelöinyt takapuolta ja rintoja, suudellut väkisin, pitänyt fyysisesti kiinni rajoittaen liikkumista, työntänyt jotain keppiä hameen alle ja nostellut hametta.

Näin kirjoittaa noin 45-vuotias naisnäyttelijä STT:n ja Näyttelijäliiton kyselyssä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Samankaltaisia kokemuksia jakavat kymmenet kyselyyn vastanneet näyttelijät.

Avoimeen lomakkeeseen vastasi lähes 150 näyttelijää, joista yli 120 oli kokenut jonkinlaista seksuaalista ahdistelua tai häirintää työssään. Puolet oli kokenut fyysistä häirintää, kuten takapuolen läpsimistä ja kourimista, rintojen puristelua ja käsien tunkemista housuihin.

Silmiinpistävää on, miten moni on kokenut selkeää ja karkeaa fyysistä ahdistelua, jopa päälle käymistä.

– Odotin menoa näyttämölle verhoissa, joiden takana istui lapsiyleisö. Teatterijohtaja tuli sinne ja tarttui kiinni rintoihini. En voinut reagoida mitenkään, koska yleisö oli siinä verhon takana, noin 55-vuotias nainen kertoo.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliitossa.

Moni vastaajista kertoo, että näyttelijän työhön kuuluvaa fyysistä läheisyyttä on käytetty hyväksi ja menty pidemmälle kuin kohtaus olisi vaatinut.

– Vastanäyttelijä kourii teatteriharjoituksissa oikeasti ja syvältä haaroväliäni, vaikka isolla lavalla reiden koskeminen olisi riittänyt, noin 30-vuotias nainen kertoo.

Moni kertoo lääppimisestä lavalla, kulisseissa ja harjoituksissa. Kiinni tarttumisen lisäksi on pyydetty olemaan alasti, vaikkei se liity mitenkään kohtaukseen. Sanallinen ahdistelu on ulkonäöstä huomauttelemista ja asiaankuulumattomia seksuaalissävytteisiä kommentteja, jotka on puettu vitsin muotoon. Moni on saanut myös suoria seksiehdotuksia.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliiton toiminnanjohtajaa Elina Kuusikkoa, mutta hän sanoo olevansa tulokseen pettynyt.

– Nimenomaan siitä, että se edelleenkin tuntuu olevan alalla noin yleistä. Olisi toivonut, ettei siellä olisi nuoria.

Kaikki pelkäävät mainettaan.

Ahdistelijat ovat olleet näyttelijäkollegoita, mutta myös ohjaajia ja muita esimiehiä. Moni kertoo, ettei ole osannut tai uskaltanut reagoida mitenkään.

Vaikeneminen on yleistä ja siihen vaikuttaa alan pätkätyöluonne, Kuusikko kertoo.

– Kaikki pelkäävät mainettaan. Sitä, ettei saa seuraavia keikkoja, ei saa rooleja. Silloin ohjaajalta saatetaan sallia sellaista, mitä ei normaalissa tilanteessa sallittaisi.

Keski-ikäinen naisnäyttelijä kertoo menettäneensä nuorena elokuvaroolin, koska ei tanssinut hitaita ohjaajan kanssa.

– Tämän hän itse kertoi syyksi, miksi hylkäsi minut elokuvasta.

Yllättävän iso osa tapauksista voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten seksuaalisen ahdistelun, tai jotain vakavampaakin.

– Juopunut vanhempi työtoverini tunkeutui vapaapäivän iltana kotiini ”maksamaan pienen vippinsä”. Hän halusi kiittää luonnossa. Siinä sitten kiertelimme meidän ruokapöytäämme, minä karkuun ja hän perässä. Kyllä siinä oli ihan tosi kyseessä.

Nainen kertoo saaneensa miehen viimein itse ulos asunnosta, jolloin mies haukkui häntä huoraksi.

Ahdistelusta kertoo myös kuusitoista miesnäyttelijää. Kourijat ovat olleet niin naisia kuin miehiä.

– Vanhemmat miehet kourivat. En ole itse homoseksuaali. Kerran koekuvauksissa naispuolinen ohjaaja pyysi riisuutumaan. En tänä päivänä tiedä, miksi, kertoo noin 45-vuotias miesnäyttelijä.

STT–TUULI OIKARINEN

Kalevan Prismassa pelattiin 2 miljoonan euron Jokeri – Lotossa onnisti Vantaalla ja Lahdessa

Lottoarvonnassa ei löytynyt lauantaina (kierros 42/2017) yhtään täysosumaa, joten Loton potti nousee 6,5 miljoonaan euroon.
Lauantai-Jokerista sen sijaan löytyi yksi täysosuma, joka voitettiin tuplattuna. Voittosumma tuplaantui siis miljoonasta eurosta kahteen miljoonaan euroon.

Kahden miljoonan euron voiton tuonut jokeripeli oli pelattu Kalevan Prismassa Tampereella. Voittaja oli käyttänyt pelatessaan Veikkaus-korttia, joten hän saa voittonsa suoraan tililleen.

Kyseessä oli kuudes Jokerin päävoitto tänä vuonna.

Lauantai-Jokerista löytyi kierroksella 42/2017 myös neljä kappaletta 6 oikein -tuloksia, joilla voitti 20 000 euroa ja tuplattuna 40 000 euroa.

Lotosta löytyi löytyi kolme kappaletta 6+1-tuloksia, joilla voitti noin 74 000 euroa. Yksi voitoista oli pelattu Kärkkäinen-tavaratalossa Lahdessa ja toinen voitoista meni nettipelaajalle Vantaalle.

Kolmas voittaja oli niin ikään vantaalainen nettipelaaja, joka sai voittonsa tuplattuna, eli hän voitti noin 149 000 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 42/2017) on 12, 13, 17, 26, 27, 29, 32 ja lisänumero 35. Tuplausnumeroksi arvottiin 27.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 0 7 9 1 8 6 7.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tampereen mielenosoitukset päättyneet – rikosepäilyiltä ei säästytty

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Tampereella uusnatsien ja heitä vastustaneiden mielenosoitukset ovat päättyneet.

Poliisi otti yhteensä neljä ihmistä kiinni mielenosoitusten yhteydessä. Yksi otettiin kiinni pahoinpitelystä epäiltynä, toinen epäillystä vaaran aiheuttamisesta ja kaksi rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajia vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla. He heittelivät paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohti. Poliisin tietoon ei ole tullut, että kukaan olisi loukkaantunut.

Ylikomisario Harri Nojonen kertoi iltapäivällä, että väkivallanteot näyttäisivät olevan Tampere natseja vastaan -ryhmittymän puolelta, josta ne kohdistuivat PVL:n mielenosoittajia vastaan ja osittain myös poliisiin.

– Rikosilmoitus on kirjattu kokonaisuudesta: kun naamioituneena heiteltiin poliiseja kohden soihtuja ja erilaisia paukkupommeja, yritettiin käydä toisten mielenosoittajien kimppuun ja poliisi oli siinä välissä, Nujanen kertoo mellakkaepäilystä.

Poliisista arvioidaan, että uusnatsien iltapäivän mielenosoitusmarssilla oli mukana noin 200 ihmistä. Vastamielenosoittajia on ollut poliisin mukaan useita satoja, arviolta 300–400.

Uusnatsien mielenosoitus kokoontui Tampereen Laukontorilla, josta se lähti marssimaan Tammerkosken toiselle puolelle ja läpi Tampereen keskustan. Uusnatsit osoittavat mieltään Tampereen oikeustalolla kaupungin keskustassa.

Liikenne katkaistiin mielenosoitusten takia useita kertoja Satakunnansillalla ja Hämeensillalla. Myös junaliikenne Vaasan ja Porin suuntaan keskeytyi, kun raiteilla oli poliisin mukaan mielenosoittajia.