– Jopa hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli keskenään ristiriitaisia viestejä, kun vaadittiin nopeita lainsäädäntömuutoksia, Hakala sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa esimerkiksi poliisin partioiden varustaminen konepistooleilla voi myös lietsoa pelkoa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää miettiä, mikä viesti milläkin toiminnalla halutaan lähettää ja kenelle. Kun halutaan lähettää potentiaalisille terroristeille viesti siitä, että varustautumista lisätään, samalla tullaan lisänneeksi kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Hakala kertoi.

Esimerkiksi Lontoon vuoden 2005 iskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelko oli läsnä vielä useita kuukausia iskun jälkeen ja ihmiset muuttivat käyttäytymistään.

Hakalan mukaan nykyisessä mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä kaikkialla, symbolisilla viesteillä on korostunut merkitys. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että viestintää ovat kaikki viranomaisten toimet, eivät vain harkitut julkilausumat ja tiedotustilaisuudet.

– Seurausten hallinta on myös iskun vaikutusten minimoimista, mitä paniikinomainen toiminta ei palvele, Hakala sanoi.

Malkin mukaan iskun herättämä pelko toimii välineenä terrorismin tavoitteille, psykologiselle vaikuttamiselle, huomiolle ja yhteiskuntien horjuttamiselle.

– Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi iskun jälkeen. Terrorismi koetaan arvaamattomana, jolta suojautuminen on vaikeaa, Malkki sanoi.

Vaikka pelko on normaalia, Malkki muistuttaa että siitä voi tulla myös ongelma, jos pelko kasvaa sellaisiin mittoihin, että se alkaa tuottaa haitallisia reaktioita.

– Esimerkiksi kaksoistorneihin Yhdysvalloissa vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneen sijaan autolla, mikä taas aiheutti liikenneonnettomuuksien lisääntymistä.

Hakala muistuttaakin, että viranomaisten ja päättäjien tulisi varautua vastaaviin tilanteisiin ja miettiä, miten kriisiviestintä hoidetaan siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän häiriöitä yhteiskunnalle.