Hallituksen tavoite on jalo: saada yhä useammalle suomalaiselle, etenkin nuorelle työpaikka. Palkansaajapuolella esitykset nähtiin odotetusti eri tavoin ja hallituksen syytetään haluavan heikentää jälleen palkansaajan asemaa. Myös oppositiossa asiaa on vastustettu voimakkaasti ja esitykset ovatkin poikineet muun muassa välikysymyksen.

Mikäli hallitus aikoo esityksen saada lakipykäliin asti vielä tällä vaalikaudella, alkaa sille tulla kiire. Sen onkin kerrottu saapuvan eduskuntaan lausuntokierrokselle viimeistään heinäkuun alussa.

Asian kimpussa työskennellyt, Ylenkin haastattelema Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen ei löytänyt omassa arviossaan merkkejä, että hallituksen kaavailemilla uudistuksilla olisi mitään selviä työllistämisvaikutuksia.

– Mitään selkeää työllisyysvaikutusta reformeilla ei tutkimuskirjallisuuden perusteella voi osoittaa olevan. Riippuu vähän siitä, että mitä asioita halutaan painottaa.

Arvioinnista haasteellisen tekee se, että etenkin alle 30-vuotiaiden määräaikaisten sopimusten helpottamista on tutkittu hyvin vähän. Kauhanen kertoo, että tutkimuskirjallisuutta löytyy lähinnä Espanjasta, jonkin verran myös Italiasta ja Ranskasta.

– Nämä ovat maita, jossa määräaikaisten työsuhteiden rooli on hyvin erilainen kuin Suomessa. Kyseisissä maissa on hyvin jakautuneet työmarkkinat. Jää siis epäselväksi, minkälaiset uudistusten vaikutukset olisivat Suomessa.

Epämääräisyys koskee myös irtinsanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä, vaikka näistä tutkimuskirjallisuutta hieman enemmän löytyykin. Kauhasen mukaan esityksen nettovaikutus on yleensä hyvin lähellä nollaa.

Kauhanen ei kuitenkaan lähde arvioimaan, pitäisikö hallituksen ajaa esitykset maaliin saakka vaiko luopua niistä.

– Sen jätän hallituksen arvioitavaksi. On heidän työ miettiä lausuntojen pohjalta, mitä he asiasta ajattelevat ja mitä he haluavat painottaa.

PT:llä asiaan paneutunut ekonomisti Merja Kauhanen ei puolestaan halua kommentoida pian valmistuvaa, mutta yhä osin keskeneräistä arviotaan. Hänen puheestaan saa kuitenkin sellaisen kuvan, että Etlan tekemä selvitys antaa vahvaa osviittaa myös PT:n raportin tuloksista.

– Raportit pohjautuvat olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen, joten raporttien taustalla on periaatteessa samaa tutkimuskirjallisuutta, ainakin toivottavasti, PT:n Kauhanen suostuu arvelemaan Demokraatille.

Etlan Antti Kauhanen vahvistaa, että hänenkin raporttinsa pohjaa tutkimuskirjallisuuteen. Kirjallisuuden pohjalta Antti Kauhanen ei usko, että Etlan ja PT:n raportit tulevat poikkeamaan voimakkaasti toisistaan.

– En usko, että kirjallisuudesta voi hirveän erilaisia näkemyksiä tai tulkintoja syntyä, Antti Kauhanen sanoo.

Työministeri Jari Lindström (sin.) myöntää suoraan alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaisten työsopimusten ongelmat. Ensinnä ikä on ongelma, se ei voi olla syrjintäperuste. Toisaalta Lindströmin mukaan voidaan pohtia, voisiko kyse olla positiivisesta erityiskohtelusta.

Lindström nostaa suureksi ongelmaksi myös sen, että kohderyhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita ei ole kirjautunut työttömiksi työnhakijoiksi työvoimatoimistoihin. Heitä on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella.

– Jos tehtäisiin tällainen laki alle 30 määräaikaisuuksista ilman perusteita,  niin se ei kohdistu heihin, keihen me halutaan se kohdistaa. Tämä on se ongelma. Itse asiassa tämä ei ratkea tällä. Kaikki on varmasti sitä mieltä, että Suomen nuorille pitää löytää ja etsiä työtä. Niin tätä me nyt pohditaan, että mikä se tapa on, Lindström tuskailee Demokraatille.

Onko alkuperäinen ehdotus siis käytännössä mahdoton?

– Vähintäänkin haastava, sanotaanko näin.

Lindström ei halua lähteä spekuloimaan sitä, voisiko hallitus vetää tämän ja myös alle 20 hengen yrityksiin liittyvän irtisanomisen helpottamisesityksensä.

– Meillä on kesken prosessi niin en viitsi lähteä spekuloimaan, mitä asialle käy, kummalekaan asialle kun, ne ovat kesken.

Saattaa olla kyseenalaista, voiko omatoimisen työnhaun mallia ja kehysriihipäätöksiä henkilöperusteisesta irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä ja esitystä alle 30-vuotiaan nuorten määräaikaisista työsopimuksista lähettää lausunnolle ollenkaan keskellä kesäloma-aikaa.

Omatoimisen työnhaun mallin muistio on puolestaan lähdössä lausunnoille nyt ja ministeri Lindstömin mukaan valmista pitäisi ollla elokuussa. Jälkimmäiset kaksi asiaa lähtevät lausunnoille vasta heinäkuun alussa, keskellä vilkkainta lomakautta. Herää kysymys, miten esimerkiksi kunnallisella puolella pystytään ottamaan asiaan kantaa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pidättäytyy kommentoimasta näitä tapauksia, koska esitykset ovat sellaisia, että ne muutoinkin kiinnostavat oikeuskanslerinvirastoa.

Pöysti kuitenkin yleisellä tasolla muistuttaa, että niin perustuslakivaliokunnan kuin oikeuskanslerin käytännön mukaan lausunnon antamiseen on annettava aito mahdollisuus ja näin ollen esimerkiksi lomat on huomioitava. Tästä on taannoin annettu kriittinen lausuntokin juuri työ- ja elinkeinoministeriölle kasvupalveluviraston perustamista koskien.

– Lausuntoajan täytyy olla sellainen, että niillä tahoilla, jotka lausuvat, on mahdollisuus asiaan perehtyä ja siitä lausua, Pöysti muistuttaa.

Se, miksi hallituksen toimet muutoin kiinnostavat oikeuskanslerinvirastoa johtuvat siitä, että kyse on oikeudesta työhön ja yhdenvertaisuudesta.

– Kuten tiedetään, säädöksissä on tarkka EU-oikeudellinen ja kansainvälisiin ILO-sopimuksiin pohjautuvat viitekehys. Totta kai kiinnostaa se, että ne huomioidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mekin lausumme asioista ja seuraamme, miten esitykset on perusteltu ja minkä sisältöisiä ne ovat.

Toimittajat: Topi Juga, Johannes Ijäs