Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.

”Hän ei ollut perillä asioista” – Orpo kuittasi keskustan edustajan ryöpytyksen omituisina väitteinä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Keskustan ja kokoomuksen sote-välit voivat kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan olla neuvottelupöydässä välillä hieman jännittyneet.

– Mutta ratkaisut on kyllä haettu hyvässä hengessä. Tahtoa ratkaisujen löytymiseen on ollut, hän toteaa.

Orpon mielestä kokoomus on tehnyt erittäin ison työn ollessaan mukana rakentamassa yhteistä sote-ratkaisua.

– Olemme kulkeneet pitkän polun. Nyt lopussa hermon täytyy vain kerta kaikkiaan kestää. Olemme lähellä maalia ja meillä on tulossa hyvä lainsäädäntökokonaisuus.

– Täällä eduskunnassa odottaa muut sote-lait sekä maakuntalaki. Haluamme vielä toteuttaa tämän valinnanvapauslain, niin, että se on osa toimivaa kokonaisuutta. Olemme lähellä ja se on meille tärkeintä, jotta saadaan tämä vuosia vatvottu asia maaliin.

Liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä.

Sote-keskustelu on käynyt vilkkaana viimeisten päivien aikana. Kokoomuksen on kerrottu löytäneen viime viikkojen aikana uuden keinon lisätä yksityisten yritysten osuutta julkisissa terveyspalveluissa.

Puolue on ajanut voimalla asiakasseteleitä, joita maakunnat myöntäisivät. Asiantuntijoiden mielestä kokoomuksen esityksessä on nähtävissä paljon vaaroja.

 

Keskustelu kokoomuksen ja keskustan väleistä ryöpsähti aikaisemmin tänään oikein kunnolla, kun Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) haukkui Facebookissa kokoomuksen yhteistyökykyä.

– Nyt ollaan pattitilanteessa, kun kokoomus ei kuuntele ketään. En voi enää olla hiljaa tästä taistelusta kulissien takana, hän kirjoittaa.

– Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä.. Ihan oikeasti, eikö tästä maasta löydy toimittajaa, joka puhkaisee tämän kuplan?

Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt.

Orpo toteaa Demokraatille, ettei lähtökohtaisesti halua kommentoida Heikkisen väitteisiin yhtään mitään.

– Mielestäni hän ei ollut perillä asioista eikä perehtynyt. Hän esitti omituisia väitteitä, Orpo kuittasi

Orpon mukaan liikkeellä on ollut paljon huhuja ja vääriä käsityksiä siitä mitä kokoomus on halunnut asiakasseteleistä. Puolue on halunnut asiakasseteleitä hänen mukaansa soveltuviin osiin.

– Eli siellä missä erikoissairaanhoidon tasolla on järkevää voidaan asiakasseteleitä käyttää. Kokoomuksella ei ole ikinä ole ollut sellaista tarkoitusta, että siitä tulisi vapaa temmellyskenttä.

Tarkemmin Orpo ei määritellyt, mitkä kaikki erikoissariaanhoidon toimijat voidaan tulevassa lakiesityksessä laskea kuuluvan soveltuviin osiin.

Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen.

Ilta-Sanomissa puolestaan ehdittiin jo kirjoittaa näkökulma, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on jo ollut yhteydessä SDP:hen ja kysynyt, olisiko se valmis korvaaman kokoomuksen hallituksessa, jos hallitus kaatuu tai kaadetaan sote-riitoihin.

Orpo toteaa, ettei hän halua kauheasti arvioida muiden tekemisiä.

– Olen tässä lähinnä koittanut keskittyä isänmaan asioiden hoitamiseen ja hallitusohjelman noudattamiseen ja sote-ratkaisun löytämiseen.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiisti suoranaiset kumppanuustunnustelut Demokraatille.

– Jos kysyttäisiinkin, niin vastaus olisi, että vain uusien vaalien kautta, Rinne totesi.

 

Rinne kuitenkin myönsi, että hän on keskustellut hallituksen tilanteesta viimeisten viikkojen aikana useiden eri henkilöiden kanssa.

 

Kansanedustaja ärähtää: ”Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

”Toivon, että esitutkintamateriaali julkaistaan, ainakin kuulusteluiden osalta. Syytetyt saisivat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä julkisuuteen. Heitä syytetään mediassa ja kaduilla rikollisiksi, vaikka he ovat edelleen syyttömiä”, kansanedustaja, varatuomari Matti Torvinen (sin) Rovaniemeltä sanoo Kittilän kohutapauksesta.

Kittilässä on haastettu 27 ihmistä rikosoikeudenkäyntiin, jossa heitä syytetään eriasteisista työ- ja virkarikoksista. Syytteiden taustalla on neljä vuotta sitten alkanut tapahtumien vyyhti.

Kaikki alkoi, kun Kittilän silloisen kunnanjohtajan irtisanomisprosessi käynnistyi.

Kittilässä on käynnissä monimutkainen rikostukinta, jossa kuntapoliitikkojen lisäksi tutkinnan kohteena on myös entistä kunnan johtoa.

”Nämä asiat olisi syytä käsitellä samaan aikaan ensi keväänä”, Torvinen toivoo.

Keskustelua aiheesta

Pyysikö Sipilä demarit hallitukseen? Nyt puhuu pääministeri: Tällöin otin yhteyttä SDP:hen

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) rauhoittelee, että sote-uudistuksen valinnanvapausosuus ehditään hyvin käsitellä huolella. Sipilä sanoo, että eduskuntaryhmät pääsevät käsittelemään esitystä huomenna, mutta voivat siis tarvittaessa jatkaa käsittelyä vielä perjantainakin.

– Ei tämä ole nyt päivän päälle, kunhan marraskuun alussa saadaan esitys lausunnoille, hän sanoo.

Sipilän mukaan valinnanvapauden ongelmakohtiin on löytynyt ratkaisu tänä aamuna. Hänen mukaansa tuoreessa esityksessä on ollut asiantuntijoiden mukaan kolme ongelmakohtaa ja reformiministeriryhmä on käsitellyt ne aamulla. Sipilä sanoo ratkaisun syntyneen siltä pohjalta.

– Aikataulut ovat tiukkoja, ja niissä nyt on jälleen kerran pysytty. Kyllä tämä nyt näyttää hyvältä, että tämä valmiiksi tulee.

Pääministeri huomauttaa kuitenkin, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja sen seurauksena esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei kuitenkaan ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Sipilä vakuuttaa, että hallituskriisiä ei ole ja puheet siitä voidaan unohtaa. Hän kiistää olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

– Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan.

STT–SANNA NIKULA

AVAINSANAT

73€ on toimeentulotuen asiakkaalle kohtuuton – ”Tähän on saatava pikaisesti muutos”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) vaatii, että alaikäisten lasten henkilöllisyystodistus pitää hyväksyä perustoimeentulotuen menona. Kelan linja on nykyisin päinvastainen.

Tukea ”henkkarin” hankintaan ei myöskään saa kunnan puolelta täydentävänä toimeentulotukena.

Kela hyväksyy vanhemman henkilöllisyystodistuksen kuluna perustoimeentulotuessa, mutta ei alaikäisen lapsen. Halvin vaihtoehto henkilöllisyyden todistamiseen on hankkia passi, jolloin yhden passin hinnaksi tulee 73 euroa.

– Summa on kohtuuton perustoimeentulotuella elävälle perheelle, Tolppanen painottaa.

Hän huomauttaa, että alaikäiselle lapselle tarvitaan kuitenkin henkilöllisyystodistus paitsi pankkitilin avaamiseen ja pankkikortin hankkimiseen, myös esimerkiksi postissa asioimiseen ja netissä tunnistautumiseen.

– On käsittämätöntä, että samanaikaisesti, kun yhteiskuntaamme digitalisoidaan vauhdilla, ei Kela eikä sosiaalivirasto hyväksy alaikäisen lapsen henkilöllisyystodistuksen kulua edes täydentävänä toimeentulotukena. Tähän asiaan on saatava pikaisesti muutos.

Tolppanen on jättänyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Haatainen: Avioliittoon pakottamisesta yleisen syytteen alainen rikos

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN
Tuula Haatainen vaatii pakko-avioliittojen kieltämistä.

Oikeusministeriö julkaisi tänään selvityksen pakkoavioliittoja koskien. Selvitys lähti liikkeelle alkuvuodesta, kun kansalaisjärjestöt toivat esille, että niiden tietoon tulee vuosittain kymmeniä tapauksia, joissa Suomessa asuva henkilö pakotetaan avioliittoon. Avioliittoon pakottamisesta ei useinkaan tehdä rikosilmoituksia ja tästä syystä ne jäävät näkymättömiksi.

– Ihmisoikeusliitto on ansiokkaasti tuonut esiin huolensa Suomessa ilmenevästä kunniaväkivallasta ja tapauksiin liittyvistä pakkoavioliitoista. Ihmisoikeusliiton selvityksen mukaan suomalaisten viranomaisten kyky tunnistaa ja reagoida kunniaan liittyvään väkivaltaan on puutteellista, SDP:n kansanedustaja, presidenttiehdokas Tuula Haatainen sanoo.

– Pakkoavioliittoihin sovelletaan Suomessa nykyisin ihmiskauppaa tai pakottamista koskevaa lakia, mikä ei anna viranomaisille kunnon välineitä puuttua tapauksiin. Monika-Naisten mukaan tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa ihmiskauppa- tai pakottamislakeja olisi sovellettu pakkoavioliittoihin. Suomen tulisi muuttaa lainsäädäntöä siten, että avioliittoon pakottamisesta tulisi yleisen syytteen alainen rikos. Pakolla solmittu avioliitto pitäisi myös olla mahdollista mitätöidä. Pakkoavioliitot on kriminalisoitu muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa, sanoo Haatainen.

Pakkoavioliitto koskettaa monia naisia Suomessa. Vastoin tahtoa solmittu avioliitto on ihmisoikeusrikkomus, johon kenenkään ei tarvitse suostua.

– Meidän tulee muuttaa lainsäädäntöä vastaamaan tämän hetkistä todellisuutta, jotta se rohkaisisi nuoria tyttöjä ja naisia hakemaan apua itselleen ja sitä myös saamaan, päättää Haatainen.