Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.

”Onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti hyväksi? – sopimisen kulttuurista syvä huoli

Kuva: Kari Hulkko

– Puheet yhteisestä asiasta tuntuvat ontoilta, kun teot kertovat jostain aivan muusta. Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa viitaten viime aikojen tapahtumiin työmarkkinoilla.

Hänen mukaansa Prolla on aito halu sopia asioista, mutta sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta.

Ammattiliitto Pro on sitoutunut uudistamaan työmarkkinoita sopimisen kautta. Useilla Pron sopimusaloilla ja työpaikoilla asioista sovitaan hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisella tasolla. Suomen työmarkkinoiden viimeaikaiset kuohut ovat kuitenkin nostaneet huolen sopimiskulttuurin rapautumisesta.

Pron linja on, että uudistuksilla tulee olla molempien osapuolten hyväksyntä. Positiivinen muutos ei ole mahdollista ilman, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita muutokseen.

– Kyllä tässä kovin huolissaan saa olla työmarkkinoiden tapahtumia seuratessa. Juuri nyt tarvittaisiin yhteistyötä kähinöiden sijaan, mutta eivät nämä käänteet hyvältä näytä,  Malinen huokaisee.

Suomi on liian herkässä tilassa omien intressien läpirunnomiselle.

Hän varoittaa, että homma alkaa käydä melko mahdottomaksi, kun työnantaja ei suostu noudattamaan lakia yt-neuvotteluissa. Malinen viittaa tällä TeliaSoneran tämänpäiväiseen ulosmarssiin.

– On hyvin valitettavaa, jos merkittävä ict-alan toimija ei noudata sääntöjä. Liiton tahdolla neuvotella ei ole paljoa merkitystä, jos vastapuoli ei halua pitää perusasioista kiinni.

Malinen arvioi, että pohjimmillaan kyse on siitä, yritetäänkö aidosti yhdessä saada Suomi nousuun työllisyyttä ja talouskasvua lisäämällä.

– Vai onko joidenkin aikomuksena käyttää tilannetta härskisti omien intressien ajamiseen, hän epäilee.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti hiljattain irtisanovansa keskusjärjestösopimukset.

– Työnantajat ovat ilmoittaneet, ettei EK:n irtisanomien sopimusten pykäliä ole tarvetta muuttaa, joten asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä. Työnantajapuoli voi siis osoittaa olevansa samassa veneessä siirtämällä keskusjärjestösopimusten kirjaukset työehtosopimuksiin tässä ja nyt, Malinen linjaa.

Pro on sitoutunut edelleen vientivetoisen palkkaratkaisun edistämiseen. Liitossa on vahva usko siihen, että suurin osa yrityksistä näkee aidon paikallisen sopimisen merkityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa.

Liiton mielestä edellytyksenä uusien sopimusten tekemiselle kuitenkin on, että keskusjärjestösopimuksissa sovitut asiat siirretään työehtosopimuksiin ennen uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista.

Hallitus kehitti kiistan Malmin lentokentän kohtalosta – Mykkänen kuittaa Sipilälle: ”Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Ministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä kansalaisaloitetta Malmin lentokentästä ei pitäisi hyväksyä.

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, lupasi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eilen eduskunnalle.

Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin tällä selvä.

Kokoomuksen ministeriryhmässä liikenneasioista vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan valtio on kolme vuotta sitten tehnyt selvän päätöksen intressinsä päättymisestä Malmin kentällä, ja tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille.

Mykkänen ei myöskään pidä realistisena alueen lunastamista tai sitä, että hallitus löytäisi järkevän maanvaihtokohteen.

– Valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa. Kentästä ja maasta luopuminen tarkoitti, että helsinkiläiset voivat päättää alueen käytöstä. Sen jälkeen Helsingin kaupunginvaltuusto on kaavoittanut alueelle suuren määrän asumista, mihin heillä on täysi oikeus, Mykkänen sanoo tämänpäiväisessä tiedotteessaan.

– Helsinkiläiset voi pakottaa päätöksensä muuttamiseen ainoastaan kaavoitetun alueen pakkolunastuksella, joka saattaisi maksaa satoja miljoonia euroja. Kysynkin, esittääkö joku tätä vakavissaan ja mistä rahat?

Mykkäsen mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen loukkaisi kunnallista itsehallintoa.

– Kansalaisaloitetta ei luotu kaavapäätösten valtakunnallisia uusintakierroksia varten. Hyväksytyksi tullessaan tästä voisi tulla ennakkotapaus, että mitä tahansa kaavapäätöksiä voidaan kaataa kansalaisaloitteiden avulla.

”Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa.”

Mykkäsen mukaan aloitteen hyväksyminen olisi myös epäjohdonmukaista asuntopolitiikkaa. Valtio on asettanut Helsingille merkittävät tavoitteet asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa, joissa sovitaan kuntien ja valtion välisestä yhteistyöstä kaupunkikehityksessä.

– Voimmeko samaan aikaan vaatia asuntorakentamisen merkittävää lisäämistä ja  torpata keskeisen asuntorakentamiseen suunnitellun kohteen ilman realistisia vaihtoehtoja? Päätöksenteko ei saa olla näin poukkoilevaa, Mykkänen huomauttaa.

Mykkäsen mukaan hallituksessa ei ole sovittu menettelystä Malmin lentokenttää koskevan kansalaisaloitteen osalta.

– Aloitteen hyväksymisellä olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia joko alueen lunastamisen tai maanvaihdon kautta. Helsinki on osoittanut tahtotilansa alueen rakentamisesta, eikä heiltä voi odottaa valtuuston päätöksen uudelleenkäsittelyä. Malmin lentokentästä voi olla mitä mieltä vaan, mutta tämän aloitteen hyväksyminen ei ole oikea tapa käsitellä asiaa, ministeri sanoo.

Eduskunta äänestää Bernerin luottamuksesta

Kuva: Lehtikuva
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) saanee luottamuslauseen.

Eduskunta äänestää tänään liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP esitti keskiviikkona epäluottamuslausetta Berneriä vastaan, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatti ehdotusta.

Luottamusäänestys koskee ministerin toimintaa Finavian johdannaissopimussotkussa. Eduskunta käsitteli keskiviikkona tarkastusvaliokunnan mietintöä asiasta.

Vihreät ilmoitti torstaina, että aikoo äänestää tyhjää. RKP ja kristillisdemokraatit kertoivat äänestävänsä Bernerin luottamuksen puolesta.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.