Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.

Paavo Arhinmäki avautuu kosteasta juhlinnastaan ministerinä: ”Moni on vuosien aikana pohtinut syytä väsähtämiseeni Sotshissa”

Kuva: Kari Hulkko

Nykyisen kansanedustajan, silloisen ministeri Paavo Arhinmäen (vas.) käytös Sotshin olympialaisissa nosti kohun talvella 2014. Arhinmäki päätyi tuolloin pahoittelemaan, että hänen juhlintansa Suomen jääkiekkojoukkueen pronssimitalin jälkeen meni liian pitkälle.

Arhinmäki myönsi tuolloin ”sammuneensa tai väsähtäneensä”. Hän kertoi saaneensa apua siirtymisessä hotellille jääkiekkomaajoukkueen pelaajilta.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja palaa aiheeseen Facebookissa noin kolme vuotta tapahtumien jälkeen, tammikuun 19. päivänä 2017.

”Moni on vuosien aikana pohtinut syytä väsähtämiseeni Sotshissa. No tänään selvisi, että minulla on uniapnea. Case closed”, hän kirjoittaa torstaina.

”Kuulemma painon pudottaminen auttaa tähän(kin) sairauteen. Siksi vedin vain kaksi burgeria Social Foodissa. Testasin molemmat vegaaniset vaihtoehdot, portobellon ja papupihvin. Hyväksi todettu”, hän arvioi.

Arhinmäen tuolloinen erityisavustaja Anne Moilanen lähetti helmikuussa 2014 Ilta-Sanomille ministerin luottokorttilaskun ja selvityksen Sotshin virkamatkan kuluista. Arhinmäen majoitus ja lennot maksoivat lehden mukaan yhteensä 3 117,36 euroa.
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syytä haudata Itämeren syvänteeseen” – SDP:n Marin kippaisi Bernerin yhtiön lisäksi sinne myös sote-mallin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n kansanedustaja, varapuheenjohtaja Sanna Marin teilaa täysin liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) kaavailut liikenneverkkoyhtiöstä, jota hän esitteli tänään laajasti tiedotustilaisuudessaan.

– Bernerin liikenneverkkoyhtiö on syytä haudata Itämeren syvänteeseen yhdessä vähintään yhtä järjettömän hallituksen sote-mallin kanssa, Marin kirjoittaa Twitterissä.

SDP:n edustajat ovat pitkin päivää antaneet kirpeitä kommentteja suunnitelmista. Jo aiemmin iltapäivällä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi hyvin kriittisesti Demokraatille Bernerin johdolla tehtyä tieliikenneselvitystä.

– Ensinnäkin yhtiöittämisellä luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole päätöksentekovaltaa enää riittävästi. Läpinäkyvyys häipyy tässä asiassa, ja se saattaa johtaa yksityistämiseen, Rinne sanoi.

– SDP ei tue tätä yhtiöittämismallia, hän painotti.

”Luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole enää riittävästi päätöksentekovaltaa” – Rinne tyrmää Bernerin mallin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Antti Rinteen mukaan kyse on ideologisesta pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja alasajaa julkista sektoria.

Paljon keskustelua herättänyt liikenneverkkoselvitys julkaistiin tänään. Ministeriö on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) johdolla selvittänyt mahdollisen liikenneverkkoyhtiön perustamista.

Berner esitteli selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi hyvin kriittisesti liikenneministeri Bernerin johdolla tehtyä tieliikenneselvitystä.

– Ensinnäkin yhtiöittämisellä luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole päätöksentekovaltaa enää riittävästi. Läpinäkyvyys häipyy tässä asiassa, ja se saattaa johtaa yksityistämiseen, Rinne sanoo Demokraatille.

– SDP ei tue tätä yhtiöittämismallia, hän painottaa.

Mallissa päätöksentekoon ankkuroidaan hallitusammattilaisia eikä kansan valitsemia ihmisiä.

– Huono malli. Tämä on ideologista pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita, alasajaa julkista sektoria, SDP:n puheenjohtaja katsoo.

Rinne kaipaa myös vaikutusarvioita. Sellaisista hän ei ole nähnyt eikä kuullut mitään.

– En tulonjakonäkökulmasta, enkä julkisen talouden näkökulmasta. Minulle ei myöskään selvinnyt, miten tähän malliin osallistuvat yritykset ja yhteisöt ylipäätään.

– Nyt näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi. Mielestäni aika epäoikeudenmukaisella tavalla, jos ajatellaan erityisesti maaseudun ihmisiä. Siis huonojen tieverkkojen päässä asuvien ihmisten tulevaisuutta. Heidän, jotka joutuvat liikkumaan paljon.

Näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi.

Rinne kysyy, miten väylistä isosti hyötyvät yritykset osallistuvat mallissa kustannuksiin, jos verkon ylläpito ja laajentaminen perustuu osakeyhtiön perimiin maksuihin, eikä sitä hoideta verotuksen kautta.

Tiestömme kasaantunut korjausvelka on fakta. Samoin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) säännöt.

Hävittäjähankintojen kohdalla on puhuttu siitä, miten EMU-sääntöjä tulkitaan.

Rinteen mielestä tieverkon kunnossapidossa on kyse tulevaisuusinvestoinnista, jossa myös tätä puolta on syytä miettiä.

Tänään esitellyn (Bernerin) mallin yhtenä tarkoituksena Rinne pitää sitä, ettei infraan laitettu raha näkyisi julkisessa velassa.

On mielenkiintoista, ettei valtion rahakirstun päällä istuva valtiovarainministeriö ole kommentoinut esitystä.

Tosin torstaina iltapäivällä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi STT:lle, ettei ole vielä nähnyt yhtiöittämisestä tulevaa lisäarvoa. Orpon mukaan valtiovarainministeriö ei valmistele tällä hetkellä autoveron poistoa tai muutoksia polttoaineveroon.

Rinteen mielestä tämän kokoluokan asiat – ja ehdottomasti verotukseen liittyvät asiat – pitäisi valmistella niin, että VM on mukana.

– Kovasti ihmettelen sitä, että tuodaan tällainen selvitys ilman, että siinä on vaikutusarvioita ja asianomaisten keskeisten ministeriöiden näkemyksiä otettu millään tavalla huomioon, hän huomauttaa.

Yhden ministeriön selvitys vasta siis.

Rinne sanoo SDP:n seuraavan tarkasti, miten asia etenee hallituksessa.

Julkisuudessa puolue tulee avaamaan sitä, mitä uudistus toteutuessaan tarkoittaa kansalaisten näkökulmasta.

Nyt ilmassa on iso riski siihen, että yhdessä veroilla maksetut tiet yhtäkkiä siirretään yhtiölle, joka todennäköisesti alkaa käyttää yksityisiä kumppaneinaan.

– Ja iso riski siihen, että meidän tiet ja väylät yksityistetään tämän kautta, Rinne toteaa.

 

SDP:n Taimela: Bernerin malli rajoittaisi merkittävästi liikenneväyliä koskevaa demokraattista valvontaa

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela pitää liikenneministeriön tieliikenneselvityksessä esitettyä liikenneverkkoyhtiötä demokratian kannalta kestämättömänä. Taimelan mielestä yhtiömalli rajoittaisi merkittävästi liikenneväyliä koskevaa demokraattista valvontaa ja päätöksentekoa.

─ Tosiasiassa päätöksenteko yhtiön investoinneista siirtyisi pois demokraattisesti valituilta päätöksentekijöiltä. Huolimatta siitä, että eduskunnalla säilyisi oikeus asettaa liikenneverkkoyhtiölle tavoitteita ja reunaehtoja lain avulla tai ohjata sen toimintaa selonteoilla.

Taimelan mukaan vaarana on ettei liikenneväylistä päätöksiä tehdessään yhtiö ei huomioisi riittävästi yhteiskunnallista kokonaisarviota, joka on välttämätöntä uusia investointeja ja niiden kohteita määriteltäessä. Yhtiö voisi toimia kansalaisten kannalta kapeakatseisesti vain oman liiketoimintansa kehittämisen ehdoilla, Taimela toteaa.

Tänään julkaistussa esityksessä nykyiset ELY-keskusten koordinoimat paikalliset liikennehankkeet ja ylläpito siirtyisivät väyläyhtiöön hallituksen suunnittelemien maakuntien sijaan. Maakunnista tulisi suuryhtiön vähemmistöosakkaita. Päätöksenteko ja keskusteluyhteys siirtyisi entistä kauemmas, vaikka ELY-keskuksia kritisoidaan jo nyt mm. paikallistuntemuksen puutteesta.

Taimela kritisoi liikenneministeri Anne Bernerin ajattelua, jossa yhteiskunnan varoin rahoitettua julkinen infrastruktuuri siirrettäisiin valtion budjetin ulkopuolelle. Taimelan mielestä liikenneväylien tulisi jatkossakin olla osa valtion talousarviota.

─ Väylien rahoituksen kannalta erillisrahoitus olisi hyvä ratkaisu, mutta se kaventaisi jatkossa budjetin liikkumatilaa entisestään ja vähentäisi vaihtoehtoja valtion taloudessa tulevaisuudessa. Liikenneväylät ovat kuitenkin luonnollinen monopoli ja strategista kansallisomaisuutta, eivät millään tavalla erillään muusta yhteiskunnasta. Taimela päättää.

AVAINSANAT

Nyt myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt antavat kritiikkiä Bernerin kaavailuille

Keskustanuorten mielestä liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelemä liikenneverkkouudistus pitää sisällään useita parannus- ja uudistusehdotuksia, mutta liikenteen kilometrihinnoitteluun ei voida mennä.

Järjestön mukaan ajokilometrien laskuttaminen astuisi alueellisen tasa-arvon varpaille. Kilometrien hinnoista syntyisi nopeasti aluepoliittinen kiistakapula.

Keskustanuorien mukaan pitkät etäisyydet tulevat syrjäseuduilla asuville kalliiksi.

Kokoomusnuoret puolestaan vaatii, että ajoneuvojen seurantajärjestelmää ei tule hyväksyä.

”Tienkäyttömaksut eivät saa perustua sellaiselle autoilijoiden seurantamenetelmälle, joka loukkaisi kansalaisten ja tienkäyttäjien yksityisyydensuojaa. Jokaiselle tienkäyttäjälle on taattava mahdollisuus valita seurantavapaa liikkuminen”, painottaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov.

”Uudistuksille – mittavillekin – on Suomessa tilausta. Ne on kuitenkin tehtävä niin, että kansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet eivät vaarannu. Laissa turvattu yksilönvapaus ja yksityisyydensuoja ovat keskeisiä kokoomuslaisia arvoja, joita Kokoomuksen on yksiselitteisesti puolustettava kaikkien yhteiskunnallisten uudistusten ja reformien yhteydessä”, toteaa kokoomuksen puoluevaltuustolle laaditun aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Pessi Marttunen.

”Aloitteemme hyväksyessään kokoomuksen puoluevaltuusto asettaa tiukat reunaehdot kokoomuksen liikennereformista vastaaville toimijoille. Se edellyttää, että Kokoomus voi hyväksyä vain sellaisen ratkaisun, joka turvaa liikkumisessa yksilönvapauksien toteutuminen ja takaa jokaiselle tienkäyttäjälle mahdollisuuden valita seurantavapaa tienkäyttö ja liikkuminen.”

Keskustelua aiheesta