Lukijaristeily2017

Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.

”Työttömyysturvan uudistukset vaativat korjaamista” – SDP jätti eriävän mielipiteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n työ- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä jätti tänään – äänestysten jälkeen – eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon budjettikehyksestä. Lausunto koski siis valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018–2021. Eriävään mielipiteeseen yhtyi vihreiden edustaja.

Suomen talous on vuosia kestäneen vaikean tilanteen jälkeen kääntynyt kasvu-uralle.  Kansanedustajat Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen arvioivat, että työllisyyden paraneminen perustuu pääosin kansainväliseen kasvuun ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan kilpailukykysopimukseen.

Kansanedustajien mielestä työllisyyden hoidon aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan.

– Suunnitteilla olevissa työttömyysturvaa koskevissa ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Niissä asetetaan työttömälle velvollisuuksia, joiden täyttäminen ei ole työttömän itsensä vallassa, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov arvostelee.

Hänen mielestään norminpurku ei koske työttömiä vaan hallitus lisää heidän arkeensa velvoitteita ja valvontaa.

– Aktivointi sinänsä on hyvä asia, mutta lausunnolla oleva malli ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita ja toimintakykyä. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukea leikataan.

Filatov epäilee, että työnhaun viikoittaiseen raportointiin velvoittava malli saattaa johtaa syrjäytymiseen ja syventää sitä. Malli voi pudottaa ihmisiä herkästi toimeentulotuelle entistä syvempiin kannustin- ja byrokratialoukkuihin.

– Tämä ei paranna työllistymisen edellytyksiä eikä ihmisten hyvinvointia. Päinvastoin, se saattaa johtaa työvoimasta poistumiseen.

On yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin.

Sosialidemokraattien mielestä työvoimapolitiikassa on siirrytty kohti palkatonta kuntouttavaa työtoimintaa tehokkaampien aktiivitoimien kustannuksella.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, koska sitä kautta työllistytään paremmin avoimille työmarkkinoille. Mutta on yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin, Ilmari Nurminen korostaa.

Palkkatukea on viime vuosina ohjattu yhä enemmän yhdistysten sijasta yrityksiin. Nurmisen mukaan tämä on johtanut siihen, että yhdistyksille suunnatut palkkatukimäärärahat ovat monissa paikoissa jo loppuneet.

– Kuitenkin yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työllistämispalvelua erityisesti niille työttömille, jotka tarvitsevat työllistyäkseen erityistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Tästä ei siksi ole varaa säästää.

Demarikansanedustajien mielestä haastattelut, liikkuvuusavustus ja työttömyysturvan käyttö yrittäjyyden tukena sekä päivähoitomaksujen alennus lisäävät työllisyyttä.

Koko valiokunta pitää hyvinä puoliväliriihessä tehtyjä linjauksia työttömien alueellisen liikkuvuuden tukemisesta. Liikkuvuutta edistää toimiva julkinen liikenne.

– Hallituksen leikkaukset julkisesti tuettuun liikenteeseen kuitenkin heikentävät työvoiman liikkuvuutta, Merja Mäkisalo-Ropponen huomauttaa.

Hän kannattaa kuitenkin hallituksen suunnittelemaa työttömyysturvan aktiivikäyttöä, joka tukee joustavasti yrittäjyyttä.

– Se helpottaa monilla aloilla uuden työpolun löytymistä ja kannustaa kokeilemaan yrittäjänä toimimista, Mäkisalo-Ropponen iloitsee hallituksen askelista kohti SDP:n lähes kaksi vuotta sitten esittämää nk. Rinteen seteli-mallia.

Ryhmän mielestä työllisyyden kehittymisen kannalta on oleellista kannustinloukkujen vähentäminen, koska pitkäaikaistyöttömien ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on edelleen suuri. Lisäksi päivähoitojärjestelmän kokonaisuudistus on tarpeen, jotta lastenhoidon kustannusten työssäkäyville perheille aiheuttamat kannustavuusongelmat voidaan purkaa ja työllisyyttä vahvistaa.

Alkoholilaki hiertää yhä hallituksessa: edes neuvotteluryhmää ei saatu koolle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen käsittely on jämähtänyt. Hallituspuolueiden uudistusta työstävän neuvotteluryhmän kokous peruuntui iltapäivältä.

Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti neuvotteluryhmäläisille, ettei ollut valmiuksia kokoontua. Hän ei kerro, mitä valmiuksilla tarkoittaa.

Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää kompromissiratkaisu kuun loppuun mennessä, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan lakiesityksen sisällöstä on edelleen erimielisyyksiä sekä keskustan eduskuntaryhmän sisällä että puolueiden välillä.

Kokoomuksen neuvotteluryhmään kuuluvilla jäsenillä Sinuhe Wallinheimolla ja Outi Mäkelällä ei ollut tietoa, miksi kokous peruttiin.

– Keskusta ilmoitti vain tunti sitten, että tänään ei neuvotella. Tietenkin tuli yllätyksenä, Wallinheimo sanoi vähän ennen kello kahta eduskunnassa.

Sekä Mäkelä että Wallinheimo uskovat, että neuvottelutulos syntyy vielä.

– Keskusta selkeästi vähän kipuilee, mutta kyllä me jonkinlainen ratkaisu varmaan saadaan, Wallinheimo uskoo.

Kokoomus olisi valmis pitämään kiinni vuosi sitten sovitusta ratkaisusta. Keskustalle tekee tiukkaa hyväksyä esitystä sellaisenaan lausuntokierroksen palautteen vuoksi. Osan puolueen kansanedustajista on vaikea hyväksyä ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajojen nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.

Ryhmän perussuomalainen jäsen Toimi Kankaanniemi ei kommentoinut asiaa.

Saarikko uskoo, että jonkinlainen kompromissi vielä löytyy. Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää se kuun loppuun mennessä.

STT–SAILA KIUTTU

Juttua päivitetty klo 15.54

Sd-kansanedustaja kannustaa: ”Käynnistetään 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Sirpa Paatero.

Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy mahdollisuutta laajempiin toimenpiteisiin Suomen järvien kuntoon saattamiseksi.

Turun lähistöllä sijaitsevan Littoistenjärvi on onnistuttu puhdistamaan kemiallisessa käsittelyssä ja kirkasvetiseksi muuttunut järvi on saanut paljon huomiota mediassa ja kiitosta kansalalisilta.

– Suomessa on satoja niin huonokuntoisia järviä, että niissä ei voi uida. Niiden virkistyksellinen ja taloudellinen arvo on täysin romahtanut, hän sanoo.

Paatero toteaa, että useimmissa rehevöityneissä järvissä tavalliset kunnostusmenetelmät kuten hoitokalastus, hapetus ja ruoppaus eivät riitä palauttamaan järvien luontaista kuntoa.

– Kun järven tila on romahtanut näin huonolle tasolle, alkaa fosforia vapautua sedimenteistä ja ruokkii näin noidankehää.

– Olisikin syytä selvittää tämän kemiallisen puhdistamisen vaikutukset laajemmin ja pohtia, voitaisiinko hyväksi havaittua mallia käyttää jatkossa kaikkiin tarvittaviin puhdistuksiin.

Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun lisääntymiselle.

Paatero huomauttaa, että menetelmä on kallis ja vaatii tarvittavat resurssit, mutta toimenpiteen avulla saadaan järven kuntoa parannettua huomattavasti.

– Suomi on vesiosaamisessaan maailman huippua. Meiltä löytyy sekä tarvittavaa teknologiaa että potentiaalia.

Paateron mukaan on suuri sääli, ettei osaaminen näy suuremmin vesiemme tilan parempana vointina.

– Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun ja kalastuksen sekä muun virkistystoiminnan lisääntymiselle.

– Nyt olisikin pohdittava, että käynnistäisimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot.

Tuomas Pöystistä tulee uusi oikeuskansleri

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Uudeksi oikeuskansleriksi on nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan 1.1.2018.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

”Hallitus jakaa kansan kahteen kastiin” – SDP jätti vastalauseen postilaista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Liikenne- ja viestintävaliokunnan SDP:n kansanedustajat esittävät hylättäväksi hallituksen ajaman postilain. Vastalauseen valiokunnassa allekirjoittivat lisäksi vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

SDP ei hyväksy kansalaisten eriarvoista kohtelua.

– Hallituspuolueet jakavat kansan kahteen kastiin, toisille posti viitenä päivänä ja toisille kolmena päivänä viikossa, valiokunnan jäsenet Katja Taimela, Suna Kymäläinen ja Satu Taavitsainen kritisoivat.

He muistuttavat, että luotettava ja nopea postinkulku on kansalaisille ja yrityksille tärkeä peruspalvelu. Riittävien ja yhdenvertaisten postipalveluiden varmistaminen koko maassa nyt ja tulevaisuudessa on valtion tehtävä.

– Ihmisiä ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan eri puolella Suomea. Posti pitää kerätä ja jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea, Taavitsainen jyrähtää.

Hän korostaa, että uusi postilaki uhkaa myös tuhansia postinjakajien työpaikkoja.

– Valtion ykköstavoite on edistää työllisyyttä, eikä tehdä lisää työttömiä.

Kuinka  käy salaisten osoitetietojen?

Kansanedustajien mielestä esityksen ongelmana on se, että ainoan lailla säädetyn, yleispalvelukirjeen eli yksityisen kirjeen tai pienen paketin, jakelun määrittelee siihen kuulumaton sanomalehtijakelu, joka on yksityisten yritysten toimialaa.

Taimela pitää varhaisjakelun mukaisesti määriteltävää Postin pakkokilpailutusta vaikeana niin Postin liiketoiminnan, henkilöstön kuin kansalaistenkin kannalta. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin sanomalehtien tuskan digitalisoituvassa maailmassa.

– Mutta tukea ei tulisi antaa kansalaisten palveluiden ja valtionyhtiön kustannuksella. Postin monopolia ei enää ole missään tuotteessa. Miksi pakottaa yhtiö markkinoille pallo jalassa, Taimela linjaa.

Kansanedustajat ovat huolissaan myös kansalaisten yksityisyydensuojasta, kun uudistus pakottaa Postin luovuttamaan osoiterekisterinsä muille postiyhtiöille.

– Kuka vaan voi toimia postina ja postiluvan hakuun riittää pelkästään sähköinen ilmoitus. Kuinka käy salaisten osoitetietojen? Ovatko vaitiolovelvollisuuden alaiset osoitetiedot enää riittävän suojan takana, Kymäläinen kysyy.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi tänään mietinnössään hallituksen esityksen postilain uudistamisen toisesta vaiheesta. Asia siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin käsiteltäväksi.