Esimerkiksi rakennusalalla kaikki tessit ovat tällä hetkellä yleissitovia.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kuitenkin kertoo, että talonrakennusalalla ja maalausalalla yleissitovuus on jo muutoinkin tiukassa.

Palonen sanoo pitävänsä realistisena uhkana, että paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin voi johtaa siihen, että näiltä aloilta yleissitovuus katoaa jopa vuodessa parissa.

– Meillä on helmikuun lopussa tes-katko ensi vuonna.

PALONEN toteaa, että rakennusalalla on paljon lähetettyjä työntekijöitä Euroopan unionin alueelta ulkomaisten yritysten palveluksessa.

Hän povaa ongelmia, kun paikallinen sopiminen vapautuu.

– Nämä eivät toki ole järjestäytyneet liittoon. He voivat sitten työnantajan suosiollisella ohjauksella valita luottamusvaltuutetun ja tehdä paikallisia sopimuksia. Odotettavissa on, että tätä kautta yritykset tekevät kaikki työehtosopimuksen sallimat maksimijoustot ikään kuin jo työsopimuksen syntymisen ehdoksi. Mehän emme niihin pääse käsiksi, kun lähetetyissä työntekijöissä ei ole juurikaan meidän jäseniä.

Se, että ilman luottamusmiestä tehdyt sopimukset pitää lähettää aluehallintovirastoon tarkistettavaksi on Palosen mielestä “ihan vitsi”.

– Ei niitä kukaan siellä pysty katsomaan, tsekkaamaan saatika valvomaan.

– Ensisijainen riski on se, että maksimijoustot käyttöön käytännössä pakottamalla ja seuraava vaihe on yleissitovuuden mureneminen.

PALONEN ei ole varma siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen muodostaisi kannustimen “kotimaisille perinteisille toimijoille” jättää järjestäytymättä.

– Heillä on muitakin syitä järjestäytyä, elinkeinopoliittiset syyt esimerkiksi, urakkasopimusasiat, neuvonta ja lakipalvelut.

Rakennusliitto on tehnyt paljon pienten ja keskisuurten suomalaisten yritysten kanssa yrityskohtaisia tessejä, liityntäsopimuksia.

– Siinä herää kysymys, mikä on heidän motivaationsa tehdä tai jatkaa liityntäsopimuksia.

Liityntäsopimuksia tehdään työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten kanssa, mutta näissä yrityksissä työskentelevät lasketaan yleissitovuutta tarkasteltaessa ikään kuin järjestäytyneiksi työntekijöiksi. Tätä kautta nimenomaan talonrakennuspuolella on saatu pidettyä yleissitovuutta yllä.

MITÄ sitten tarkoittaa jonkin alan työntekijän kannalta se, jos yleissitovuus murtuisi.

– Silloin työehtosopimuksen minimipalkat ja muut työehdot putoavat tietenkin lakitasoiseksi yrityksillä, jotka eivät ole työnantajaliiton jäseniä, Palonen uskoo.

– Silloin siellä ei ole pohjaa lainkaan, Palonen jatkaa ja näkee, että heikennystä tulisi palkkaan, lomapalkkaan, pekkasiin, arkipyhäkorvauksiin.

– Esimerkiksi vuosilomalain mukainen lomapalkka on 11,5 prosenttia ja meillä se on 18,5. Siitä voi jo vetää johtopäätöksiä.

Palonen kysyy myös, kilpailevatko yritykset itsensä ja toisensa hengiltä, kun rajat ovat auki ja työvoima liikkuu vapaasti.

– Oletettavissa on aika pahaa jälkeä.

ALKAVALLA työmarkkinakierroksella työntekijäpäädyssä pohditaan nyt, pitäisikö paikallisen sopimisen mahdollisuuksia alkaa ajaa alas, kun ne levittäytyvät uhkakuvia muodostaen myös järjestäytymättömään kenttään.

Palosen mukaan tämä pohdinta on käynnissä Rakennusliitossakin.

– Se ei ole ollenkaan poissuljettua, että joudumme varsinkin joitakin työaikaratkaisuja pohtimaan vakavasti, että poistaako niitä tesseistä.

Palonen toteaa, että hallitus on koko ajan vakuuttanut, että yleissitovuuteen ei olisi tarkoitus puuttua.

– Mutta siltähän tämä näyttää, että se menee, oli tarkoitus tai ei.

– Meidän esityshän kuului, että jos ei kerran ole tarkoitus puuttua yleissitovuuteen, sen (yleissitovuuden) voisi lukita esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi ja katsoa, mitä markkinassa tapahtuu, kun paikallinen sopiminen vapautuu. Mutta eipä käy! Palonen sanoo ja kysyy, onko yleissitovuuden murtaminen sittenkin tarkoitus.

Palonen kertoo, että työministeri Satosen kabinetille tarjottiin lukitsemisideaa, joka on lähtöisin Rakennusliitosta.

– Sehän tyrmättiin ja naureskeltiin.

TYÖSOPIMUSLAIN perusteluissa puhutaan yleissitovuuden edellyttävän, että järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on noin puolet alan työntekijöistä. Työtuomioistuimen ratkaisuissa tästä on menty hieman alaspäin ja yhdenlaisena rajana on pidetty 40 prosenttia.

Lain perusteluissa puhutaan liitännäisperusteista, jollaisiksi voidaan huomioida muun muassa alan sopimushistoria ja yleissitovuuden tavoite eli vähimmäistyöehtojen turvaaminen.

Neuvotteleva virkamies Jarno Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että yleissitovuuden vahvistamislautakunta pyytää työmarkkinakierrosten jälkeen epäselvissä tapauksissa muutamia lisäselvityksiä, joiden perusteella lautakunta ratkaisee yleissitovuuden.

Sopimuspäällikkö Erkki Rantamaa Suomen elintarviketyöläisten liitosta toteaa, että leipomotyöehtosopimus on ollut yleissitovuuden rajoilla jo kahden viimeisen työmarkkinakierroksen aikana.

– Vahvistuslautakunta on halunnut siihen jo kaksi kertaa lisäselvityksiä, että miksi sen pitäisi olla yleissitova. Joudumme siitä nytkin vähintäänkin lausumaan, jos ei käy niin, että sopimus menee normaalisitovaksi, Rantamaa sanoo.

Rantamaan mukaan palkansaajapuolella ei tiedetä, paljonko työnantajajärjestö Elintarviketeollisuusliitossa on parhaillaan jäsenyrityksiä ja mikä yritysten työntekijöiden osuus on alan kokonaistyövoimasta.

– Emme tiedä sitäkään paljonko alalta on lähtenyt työvoimaa. Kokonaistyöntekijämäärä on 5200-5300, jolloin satakin pois lähtenyttä työntekijää on paljon.

LEIPOMOALAN yrityksistä 80 prosenttia työllistää neljä ihmistä tai vähemmän. Kyse on siis pääosin mikroyrityksistä.

– Jos työehtosopimus lähtee, niin siellä ihmiset menevät puhtaasti työlainsäädännön piiriin. Näiden ihmisten mahdollisuus turvata oikeutensa on aika paljon heikompi, kun se yksittäinen yrittäjäkään ei välttämättä lainsäädäntöä tunne.

Rantamaa huomauttaa, että vanhaa leipomotyölakia on purettu juuri sen vuoksi, että työehtosopimukset ovat suojanneet työntekijöitä. Laki on taannut muun muassa tuplapalkat yötöistä. Hallitus on aikeissa esittää, että leipomotyölaki kumottaisiin 1. maaliskuuta 2025. Elintarviketyöläisten liitto vastustaa lain purkamista.

Työehtosopimuksen varassa ovat muun muassa vuorolisät, korvausvapaat, palvelusvuosilisät, pekkaset ja sairausajan palkka, jota maksetaan tessin mukaan riittävän pitkän työsuhteen jälkeen kahdeksan viikkoa. Jos työehtosopimusta ei ole, vähimmäisvaihtoehdoksi jää Kelan sairauspäiväraha, jonka omavastuuaika kestää sairastumispäivän ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.

– Työsopimuslaki takaa oikeuden jäädä pakottavasta syystä kotiin hoitamaan perheenjäsentä, mutta työehtosopimuksen myötä lapsen sairaudesta maksetaan ainakin muutaman päivän ajan palkkaa.

Hallituksen lakiesitys paikallisen sopimisen laajentamisesta antaa yleisesti sopimuksettomaan kenttään vapauden sopia toisin myös työlainsäädäntöön kirjatuista poikkeuspykälistä kuten työajasta, sunnuntaikorvauksista, lomautuksista tai ensimmäisen sairauspäivän palkasta. Nykymallissa työlainsäädännön “puolipakottavista” säännöksistä saa poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.

RAKENNUSALAN ja leipomoalan lisäksi yleissitovuus on ollut työnantajien järjestäytymisasteen vuoksi vaakalaudalla ainakin Auto- ja kuljetusalan kuorma-auto-sopimuksessa.

AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan sopimusta on syynätty useampaan otteeseen yleissitovuuslautakunnassa. Hallituksen paikallista sopimista koskeva lakiesitys ei Kokon mukaan yleissitovuuden säilymistä edistä.

– Meillä on huoli siitä, että viekö tämä yrityksiltä loputkin halut järjestäytyä ja sitä myötä sopimukselta yleissitovuuden, joka puolestaan avaa käytännössä täysin rahtipuolen pitkien alihankintaketjujen työehdot, Kokko sanoo.

Kun kuorma-autosopimuksen yleissitovuus vahvistettiin Kokon mukaan edellisen kerran, järjestäytyneet yritykset työllistivät alan työntekijöistä vain hieman yli 40 prosenttia.

– Sen ei tarvitse siitä ihan hirveästi horjua, kun yleissitovuus jää vahvistamatta. Työehdot ovat voimassa vain järjestäytyneissä yrityksissä. Kun alihankintaketjut voivat olla kuljetuksissa pitkiä, siitä tulee täysi viidakko, mikä tulee työntekijöille täytenä yllätyksenä. Kun ei olekaan esimerkiksi voimassaolevia palkkataulukoita, mennään täysin sillä mitä tarjotaan.

Eduskunta kävi keskiviikkona paikallisen sopimisen laajentamista koskevasta hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.