Korkeastikoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava on nostanut muuntokoulutuksen ja ylipäänsä elinikäisen oppimisen yhdeksi tärkeimmistä teemoista kehysriiheen.

– Nyt on kasvua näkyvissä. On erittäin tärkeää, että jokaiseen työhön on osaavaa työvoimaa, Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen perustelee.

Akava pitää sellaista ajatusta vääränä, että uutta työtä hakevan pitäisi käydä koko tutkintoputki läpi ollakseen tarpeeksi osaava ja kelvollinen. Akavan viesti on, että muuntokoulutuksella pitäisi nimenomaan saada ei-tutkintoonjohtavaa koulutusta. Työssäkäynti ja niin sanottu muodollinen koulutus pitäisi pystyä sovittamaan paremmin yhteen.

– Hyvin erilaisilla koulutustaustoilla on päädytty monenkirjaviin tehtäviin. On kummallinen ajatus, että ihminen ei yhtäkkiä tietäisikään yhtään mitään eikä osaisi mitään. Kaikki osaaminen, mitä ihmisellä jo on, pitäisi tunnistaa, Mielityinen kuvaa.

Akavan mielestä pelkkä reagointi äkilliseen osaamisvajeeseen ei riitä vaan jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii elinikäistä oppimista – joka on valitettavasti jäänyt vielä juhlapuheeksi.

– Kaikkien työikäisten pitäisi oikeastaan kuulua muutosturvan piiriin, Mielityinen pohtii.

Koulutusjärjestelmän rajujen muutostenkin takia on hänen mukaansa pakko miettiä, miten elinikäinen oppiminen esimerkiksi rahoitetaan. Akava ajaa vakuutuspohjaista “osaamisturvaa”, jossa taloudellisesta vastuusta sopisivat lainsäädännöllä kolmikantaisesti valtio, työnantajat ja työntekijät.

– Oppiminen koko työuran ajan nojaa nyt liian paljon yksilön omaehtoisuuden varaan. Ja tiedämme, että se ei toimi.

Ennakointi on termi, jonka Akava toivoo otettavan todesta. Muuten Suomi yllätetään niin sanotun äkillisen rakennemuutoksen tilanteesta, jolloin joudutaan hätäratkaisuihin. Mielityinen pahoin pelkää, että tällä menolla esimerkiksi robotisaatio ja digitalisaatio aiheuttavat sen seuraavaksi – ja ovat jo aiheuttaneet.

– Kaikki suuret rakennemuutosalat ja -alueet ovat olleet tiedossa jo 10–15 vuotta aiemmin, hän perustelee elinikäisen oppimisen ymmärtämisen tärkeyttä, josta Akavakin on pitänyt ääntä.

Se pitäisi ottaa huomioon kaikessa koulutuksessa lähtien perusasteesta ja päätyen työelämän kaikkiin organisaatioihin yritysmaailmasta julkisen sektorin työhön. Akava vaatii, että työelämän ja sen ympäristön muutoksiin on havahduttava heti.

– On tosi hölmöä puhua tulevaisuuden uhista. Meillä on jo pissat housussa. Meidän olisi ollut hyvä herätä jo 15 vuotta sitten, Mielityinen lataa.

Hän pitää tilannetta katastrofaalisena, kun katsoo Suomen työllisyysastetta, perusasteen varassa olevien määrää tai ammatillisen koulutuksen tuottamaa heikkoa työllistymistä.

– Meillä on taantuvia toimialoja ja työttömyyttä osin juuri sen takia, ettei ole osattu arvioida, mitä osaamista työmarkkinoilla tarvitaan. Tai mitä uudistumiseen olisi tarvittu, että globaaleilla työmarkkinoilla olisi pärjätty uusilla tuotteilla.

Tilannetta ei helpota hänen mukaansa yhtään se, että osa perusasteelta lähtee maailmalle lähes lukutaidottomana, ja aloitetut opinnot keskeytyvät toisella asteella.

– Tällaista ei vain pidä sallia. Jotain on perusprosessissa pahasti pielessä, ja se taipuu muutoksiin hirvittävän hitaasti.

Kaikesta huolimatta Mielityinen on optimistinen, että tämän viikon kehysriihen päätöksissä otetaan askelia kohti elinikäistä oppimista. Nyt jo muutkin kuin työmarkkinajärjestöt puhuvat sen tärkeydestä.

– Valmiutta on, mutta kulttuurin muutokset ovat kovin hitaita.

Akava on esittänyt kehysriiheen 25 miljoonan muuntokoulutuspakettia, joka sisältää kannusteita niin työnantajille kuin työntekijöillekin sekä ehdotuksia koulutustarjonnan kehittämisestä. Mielityinen pitää olennaisena, että kaikissa ratkaisuissa lähdetään kysyntä, ei tarjonta edellä liikkeelle.

Muuntokoulutus pitäisi myös saada käyntiin välittömästi, ja niin, etteivät resurssit mene vain yksittäisille oppilaitoksille. Ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja korkeakoulujen rajapintoja pitäisi pystyä hyödyntämään.

– Korkeastikoulutettu saattaa hyötyä jostain ammatillisen koulutuksen osasta ja päinvastoin, Mielityinen ottaa esimerkin.

Joustavuus ajattelussa on siis Akavan mielestä enemmän kuin tarpeen.