Hänen mukaansa suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat. Kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla ja liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) antaa Mattilalle tunnustuksen rehellisyydestä.

– Hän kertoi suoraan sen, mitä työnantajapuolella ollaan tekemässä. Ensin haluttiin pois keskitetyt tuloratkaisut, seuraavaksi lopetettiin keskusjärjestöjen väliset sopimukset — mukaan lukien luottamusmiehiä ja yhteistoimintaa koskevat sopimukset. Nyt sitten kerrotaan, että tavoitteena on 15 % palkkojen alennusohjelma ja luopuminen työehtosopimuksista, Heinäluoma toteaa.

– Työmarkkinoilla palattaisiin aikaan ennen sotia, jos ei ole olemassa palkansaajan turvaa,  keskusjärjestöjen välisiä sopimuksia eikä enää myöskään liittojen työehtosopimuksia. Tämä ei ole menoa eteenpäin vaan 100 vuotta taaksepäin, Heinäluoma toteaa.

Hän näkee asialla myös muita laajoja seurauksia. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet yhteiskuntaa vakauttava tekijä ja luoneet maahan laajasti konsensushenkeä.

– Jos työmarkkinoille tulee äärimmäisyysajattelua, se heijastuu myös politiikan puolellle, mennään repalaisempaan yhteiskuntaan kaiken kaikkiaan.

Heinäluoma muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluihinkin tehdään paraikaa valtaisaa vallankumousta.

– Siinä yhtiöitetään meidän sote-palvelumme ja työnnetään ne markkinoille ja jatko jää riippumaan sitten markkinoista. Työmarkkinoiden muutos on osa tätä Sipilän (kesk.) hallituksen isoa agendaa. Minusta on hyvä, että Mattila sanoo EK:n tavoitteet ääneen. Nyt alkaa näkyä muutoksen suuruus, mitä tässä tehdään.

– Tämän pitäisi soittaa hälytyskelloja koko yhteiskunnassa. Haluammeko luoda voimakkaimman yhteiskuntaa, jossa turvaverkoista luovutaan ja jossa voima ja raha puhuvat? Heinäluoma kysyy.

Heinäluoma toteaa, että 1960-luvulta lähtien on rakennettu yhteiskuntaa, jossa palkansaajat ovat saaneet lisää vaikutusmahdollisuuksia. Samalla on luotu sopimusyhteiskunnan malli.

– Kaikki päättäjät politiikassa ja työmarkkinoilla ovat kasvaneet tähän ajatteluun. On otettu enemmän tai vähemmän itsestäänselvänä, että asioista pyritään sopimaan. Tämän päivän ay-liikkeen päättäjät ovat uudessa tilanteessa, ei ole käsikirjaa, miten tähän suhtautua.

Heinäluoma ei lähde ay-liikkeen pomoille neuvoja antamaan.

– Se on tämän ajan ay-liikkeen päättäjien ja koko työväenliikkeen tehtävä arvoida, miten Mattilan haaste otetaan vastaan. Haaste ei koske enää yksittäisiä juttuja vaan koko järjestelmää. Kyllä tämä on testi kaikille, koko ay-liikkeelle.

Pitkään SAK:ssa ennen eduskuntaan siirtymistään työskennellut Heinäluoma ei lähde ennakoimaan, miltä syksyllä häämöttävä liittokierros näyttää.

– Se on nyt niiden mietittävä, jotka ovat vastuullisissa tehtävissä.

Suomalaisten palkkojen leikkausta vaatineen Mattilan oma palkka-ansio vuonna 2015 oli 1,66 miljoonaa euroa.

– Kyllähän Mattilan puheenvuoro kertoo siitä, miten nämä maailmat ovat eriytyneet. EK:n uusien yritysjohtajien maailma on miljoonatulojen maailma. Maailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia, kun itsellä on miljoonatulot. Sillä ei ole kovin paljoa yhteistä sen maailman kanssa, jossa pienipalkkaiset ihmiset taistelevat vuokrankorotusten ja pätkittyvien työolosuhteiden todellisuudessa.

Heinäluoma toteaa, että EK:n maailmassa yltäkylläisyys ja valinnanvapauden mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta toisessa maailmassa edelleenkin jokainen päivä on taistelua.

– Maailma, johon Mattila Suomea johdattaa, on pitkälti amerikkalainen maailma. Siinä ei ole tilaa yhteisille ratkaisuille eikä ihmisten solidaarisuudelle, vaan kaikki kilpailevat toisiansa vastaan. Mattilan puheenvuoron pitäisi soittaa hälytyskelloja.

– Työväenliikkeen pitää nyt esittää yhteinen vaihtoehto, jossa näytetään paluu täystyöllisyyden tavoittteeseen ja mitä sellaisen yhteiskunnan tavoittelu meiltä tässä ajassa vaatii. Katson nyt niin ay-liikkeen kuin puolueenkin johtoon. On koottava voimat todellisen vaihtoehdon osoittamiseksi Sipilän ja Mattilan maailmalle.