– Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida.

Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä.

– Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet, Palola painottaa tiedotteessa.

– Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se, että työeläkejärjestelmää hoidetaan työssä olevien maksuja korottamalla ja aikanaan heidän etujaan leikkaamalla.

– Eläkeläiset ja lähellä eläkeikää olevat ovat suuri ja aktiivinen äänestäjäjoukko. Heille olisi helppo luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Toivon kuitenkin, että vastuulliset poliitikot eivät heittelisi vaalikeskusteluissa ilmaan vastuuttomia eläkelupauksia.

Suomalaisia syntyy liian vähän, ja se uhkaa pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.

– Jo nyt työelämän ulkopuolella on enemmän ihmisiä kuin töissä, väestö ikääntyy ja vaihtelevat taloudelliset suhdanteet heittelevät kaikkia työntekijöitä. Rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu. Alhainen syntyvyys on pidemmällä tähtäimellä uhka myös eläkejärjestelmällemme, sillä eläke syntyy työstä, Palola muistuttaa.

STTK on esittänyt, että seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava laaja yhteiskuntapoliittinen ohjelma työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi.

– Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta. Erityisesti Suomeen opiskelemaan tulleiden jäämistä tänne on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta.

Kokonaisvaltaisella ohjelmalla helpotetaan STTK.n mukaan maahanmuuttajien sopeutumista ja luodaan maahanmuuttomyönteistä ilmapiiriä.

– Kotouttaminen ei ole ilmaista, mutta panostukset tulevat takaisin parempana työllisyytenä, turvaavat hyvinvointipalveluiden rahoituksen ja eläkejärjestelmän toimivuuden, Palola korostaa.