Nyt on tullut mitta täyteen. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super on käynnistänyt kampanjan “Teen työaikani – tarvitsen vapaani” kannustaakseen työntekijöitä lopettamaan liiallisen joustamisen ja vaatimaan ylitöistä kunnon korvaukset.

– Ei riitä, että ihminen tekee omat työvuoronsa vaan jatkuvasti vaaditaan venymistä. Meidän viestimme on: teillä on oikeuksia, pitäkää niistä kiinni, edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno kertoo kampanjan taustoista.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola (kuvassa) huomauttaa, että yletön joustaminen alkoi 1990-luvun laman aikaan. Liitto muistuttaa, että työntekijän ei ole pakko suostua ylityöhön. Paavola korostaa, että jos ylitöihin suostuu, niistä pitää kuitenkin saada riittävä korvaus. Niitä ei saa myöskään olla niin paljon, että työntekijä uuvahtaa taakkansa alle.

– Me tapamme tällä alalla ihmisen työinnon 12 vuodessa, hän varoittaa.

Helsinkiin on kokoontunut parhaillaan noin 150 superilaista pääluottamusmiestä eri puolilta Suomea. Viesti kentältä on Sainila-Vaarnon mukaan surullinen: ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei ole vaikuttanut käytännön työhön.

– Ei ole parannusta näkynyt. En ole kuullut, että lisäresursseja olisi tullut.

Paavolan mielestä kiellot toivat kuitenkin alan ongelmat kaikille tiettäväksi.

– Työnantajat käyttävät hyväksi hoitajan omaa etiikkaa, ettei hän voi jättää ketään – ei hoidettavaa, eikä työkaveria – pulaan. Tämä on hävytöntä.

Superilla on nyt uusi keino saada ongelmia yhä paremmin näkyviksi. Hoitajaliitto jakaa tästä päivästä alkaen jäsenilleen lomakkeita, joissa työnantajaa pyydetään ottamaan vastuu hoidon laadusta.

Lomake alkaa näin: “Otan työnantajan edustajana vastuun siitä, että työntekijä… joutuu alittamaan työssään asiakkaille laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat. Tämä siitä huolimatta, että lait ja suositus toisin määräävät. Tiedostan myös, että tämä aiheuttaa työntekijälle sekä fyysistä että psykososiaalista kuormitusta.”

Sainila-Vaarnon mukaan palvelusuunnitelmat eivät toteudu liian pienen henkilöstömäärän takia, mutta silti työnantaja vaatii, että homman pitää pyöriä.

– Meidän jäsenet joutuvat soittelemaan sijaisia itse. Pitäisi sanoa vain topakasti, että se on työnantajan asia.

“Harmaa ylityö” on hoitoalalla yleistä. Esimerkiksi hoitajaa voidaan pyytää tekemään toinen työvuoro putkeen ja ottamaan sitten vapaata. Paavola painottaa, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylityöstä, jos ei ole “perusteltua syytä”.

– Perustellut syyt voivat olla nykyään aivan mitä tahansa. Homma on lähtenyt aivan käsistä, Sainila-Vaarno toteaa.

Toisessa lomakkeessa pyydetäänkin työnantajalta sitoumusta siihen, että työntekijä saa ylitöistä joko rahallisen korvauksen tai korotettua vapaata.

Sainila-Vaarno ja Paavola uskovat, että työnantajille jaettavat lomakkeet havahduttavat tilanteeseen sekä kunnissa että yksityisellä puolella.

Super odottaa mielenkiinnolla, miten työnantajat ottavat lomakkeet vastaan. Reaktio voi olla liiton johdon mielestä ainakin aluksi “ei kovin riemastunut”. Miten lomakkeiden jako on sujunut, siitä saadaan ensimmäiset tiedot marraskuussa liiton työmarkkinapäivillä.