-  Hintataso on ollut todella korkea koko syksyn. Tämän päivän korkeat hinnat ovat varmaan jossain määrin tulleet yllätyksenä kaikille, sanoo Energiateollisuuden ekonomisti Petteri Haveri STT:lle.

Kipakka pakkanen Etelä-Suomessa kasvattaa sähkön kulutusta samalla kun vesi- ja tuulivoiman tuotanto jää matalammaksi. Tuulivoimaennusteen mukaan lähipäivinä tuulivoimaa tuotetaan vajaat 600 megawattituntia, kun maksimikapasiteetti on noin 3  000 megawattia.

Suomeen tuodaan parhaillaan Ruotsista niin paljon sähköä kuin siirtokapasiteettia on saatavilla ja lisää virtaa Venäjältä. Samalla Suomi kuitenkin vie sähköä Baltian maihin, koska siellä on voimaloiden huoltojen takia tuotantopulaa.

Useimmilla kotitalouksilla on kiinteähintainen sähkösopimus, joten dramaattiset hintapiikit eivät suoraan vaikuta heidän sähkölaskuunsa. Pörssihintaan perustuvat sopimukset voivat tuottaa suolaisia laskuja varsinkin sähkölämmitystä käyttäville kotitalouksille. Viime vuoden lopulla pörssisähkösopimusten osuus oli kahdeksan prosentin luokkaa, mutta osuus on todennäköisesti laskenut tänä syksynä, kun hinnat ovat kallistuneet.

Sähkön hintaennätys kirjattiin vuosina 2009 ja 2010, jolloin kovat pakkaset ja suuri kulutus saivat hinnan nousemaan yli 1  400 euroon megawattitunnilta.

Energian hintojen nousu on maailmanlaajuinen ilmiö, kun talous on lähtenyt nousuun viime vuoden koronakuopan jäljiltä, Haveri kertoo. Varsinkin kaasun hinta on ollut kovassa nousussa. Se vaikuttaa erityisesti paljon kaasua käyttävässä Keski-Euroopassa.

Tilanne ja hinnat ovat muuttuneet nopeasti.

-  Kun miettii koronakevään tilannetta, silloin oli aikoja, jolloin kaasulla tai öljyllä ei ollut juuri minkäänlaista arvoa, Haveri huomauttaa.