Politiikka
11.2.2026 13:16 ・ Päivitetty: 11.2.2026 13:24
Hyvinvointialueiden tilanne puhutti taas eduskunnassa: ”Ei ole taikaseinää, josta alijäämät katettaisiin”
Alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) puolusti hallituksen hyvinvointialue-esitystä ja toimintaa eduskunnan täysistunnossa harvinaisen voimakkain sanoin.
Käsitellyssä hallituksen esityksessä hyvinvointialueiden alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä muutettaisiin väliaikaisesti siten, että valtiovarainministeriö voi tietyin edellytyksin myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi.
SDP:n lääkäritaustainen Aki Lindén kiitti esitystä oikeansuuntaiseksi, mistä hän sai kiitosta hallituspuolueiden edustajista muun muassa RKP:n Otto Anderssonilta.
Eveliina Heinäluoma (sd.) ihmetteli, miksi kesti kaksi vuotta, ennen kuin alusta asti tiedossa olleet hyvinvointialueiden ongelmat suostuttiin näkemään.
– Ne alueet, jotka saavat lisäaikaa, ovat jo joutuneet raskaisiin irtisanomisiin – ja hyvin taloutensa hoitaneita alueita, kuten Helsinkiä, rankaistaan sadan miljoonan lisäleikkauksilla, hän kommentoi.
ETENKIN keskustalaiset edustajat jatkoivat esityksen kritisointia siitä, että se ei korjaa hyvinvointialueiden rahoituksen perusongelmia eikä näe niiden erilaisia lähtötilanteita muun muassa väestöpohjan vuoksi
Jenni Pitko (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) korostivat, että talousparannukset on otettu ”henkilöstön selkänahasta”. Myös Pia Lohikoski (vas.) syytti hallitusta yksityisten terveysjättien suosimisesta ja peruspalveluiden alasajosta.
Lisää aiheesta
– Kun hyvinvointialueilla jatkuvasti vain säästetään, leikataan ja irtisanotaan, ihmisten peruspalvelut eivät toimi, lääkäriin ei pääse ja jäljelle jäänyt terveydenhuollon henkilöstö kuormittuu. Tämä ei auta hyvinvointialueita toteuttamaan tehtäviään eikä anna henkilöstölle työrauhaa.
MINISTERI Ikosen mukaan alueiden eriytyminen ja hyvinvointialueiden tekemä työ tullaan ottamaan hallituksessa huomioon. Merkittävä jarrutusliike menoissa ja palveluiden yhdenvertaisuuden parantuminen on hänen mukaansa osoitus positiivisesta kehityksestä.
Myös kuuluisa ”taikaseinä” vedettiin esiin:
– Alijäämien anteeksi antamista vaativilta haluaisin kysyä, mistä ne rahat julkistalouden sopeutuksiin sitten otettaisiin. Meillä ei ole seinää, josta rahaa saisi, ja lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, yleensä hillitysti ja sovinnollisesti esiintyvä Ikonen sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.