Salissa esitystä arvioi myös entinen työministeri, SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen. Hän huomautti, että yleensä palkkaperusteisen sosiaaliturvan kohdalla tämäntyyppisiä lakeja on valmisteltu kolmikantaisesti.

– Tässä ei tehty niin, ja jälki on sen mukaista. Olisi hyvä, että palautettaisiin tämmöisissä asioissa kolmikantainen valmistelu, koska kolmikannan kaksi työmarkkinaosapuolta ovat myös rahoittajina näissä järjestelmissä, Ihalainen sanoi.

Ihalainen arvioi, ettei hallituksen tarjoilema malli kannusta ihmisiä työkykyä, koulutusta tai työtä etsimään.

Ihalainen painotti, että pitäisi jotenkin palauttaa aktiivisen työvoimapolitiikan arvostus ja kunnia uudestaan.

Ihalainen vertaili Suomea ja Pohjoismaita. Meillä aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat rakennemuutoksen edellytyksiin nähden hyvin pienet – verrattuna Ruotsiin, verrattuna Tanskaan ja moniin muihinkin maihin.

– Ihmisten turvaa ei pidä leikata, jos ei pysty osoittamaan polkua ja tarjoamaan mahdollisuuksia työllistyä tai päästä koulutukseen. Pitää luoda toimia ja edellytyksiä, ja yhteiskunnan tehtävä on se osaltaan tehdä eikä leikata siihen liittyvää rahoitusta. Tämä on se ydinjuttu. Sitten voi vähän patistaa, jos on tarjolla palveluja ja koulutusta. Sitten pitää ihmisten lähteä palveluihin ja koulutukseen. Tämä on se aktiivisen työvoimapolitiikan hyvä puoli.

Myös alueellisia eroja on. Ihalainen on Keski-Suomen kansanedustajia.

– Sieltä Pihtiputaalta, josta itse olen, tai Kinnulassa, vaikka kuinka väkkäränä pyörii, hakee työtä tai osa-aikatyötä, ei niitä ole. Ja sitten ruvetaan siitä rankaisemaan. Se ei ole oikeudenmukaista.

Ihalainen loi katsettaan myös tulevaisuuden työelämään: Nopeassa rakennemuutoksessa kyky siirtyä työstä toiseen, yrityksestä toiseen tai alkaviin, uusiin, epävarmoihinkin yrityksiin, tarvitsee keinokseen kattavaa ja hyvää työttömyysturvaa. Sen avulla ihmiset voivat ottaa riskejä ja lähteä myös näihin työpaikkoihin.

– Paremmalla työttömyysturvalla lisätään joustavuutta ottaa uutta työtä vastaan myös toisissa yrityksissä. Tämä tulee varmaan olemaan semmoinen kehityksen kuva, ei leikkaus vaan työttömyysturvan kehittäminen, siirtää ihminen työstä toiseen.

Toisaalta sama ihminen voi joutua tai päästä hyvin lyhyellä ajassa erilaisiin työsuhteen muotoihin.

– Sinä voit olla kokoaikatyössä, pätkätyössä, työttömänä, koulutuksessa, itsensätyöllistäjänä hyvin lyhyen ajan sisällä. Tai sinä teet kahta työtä, mitä siis 150 000 ihmistä Suomessa tekee. Mikä on se meidän keinomme, jotta he voisivat siirtyä työsuhteen muodosta toiseen? Ihalainen kysyi ja vastasi perään, että näitä keinoja ovat hyvä työttömyysturva, osaaminen ja koulutus.

– Näillä keinoilla me voimme mahdollistaa ihmisten siirtyminen työstä ja ammatista toiseen. Tällä minä kaikella tulen siihen, että ehkä meidän tämä koko ajattelu pitäisi muuttaa siihen, että osaamisen vahvistaminen. Asiallinen työttömyysturva on joustavuuden lisäämistä ja ihmisten auttamista siirtymisessä työstä toiseen, Ihalainen summasi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

Sitä muutettaisiin niin, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana.

Lisäksi hallitus esittää, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.