Tänään julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPPC) raportti oli karua tekstiä. Tämä vuosikymmen on ratkaiseva lämpenemisen hillinnässä. Pahalta näyttää. Tämän kesän ennätykselliset helteet, metsäpalot ja tulvat ovat varoitus siitä mitä edessä voi olla, jos ihmiskunta ei onnistu hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Monen ilmastoasiantuntijan mielestä peli on jo osin menetetty ja tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen voidaan unohtaa. Nyt on kyse enemmänkin siitä, kuinka paljon nousua voidaan hidastaa.

Ilmakehä ei tunnista maiden rajoja, eikä sillä ole merkitystä kuka päästöt aiheuttaa, muistuttaa muun muassa fossiilisia polttoaineita valmistavan ja myyvän energiayhtiö St1:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen Lännen Median haastattelussa. Vaikka nykytilanteessa EU voittaisi osaltaan kilpajuoksun päästövähennyksissä, niin muun maailman hiilidioksidipäästöt kasvaisivat samaan aikaan EU:n saaman vähennyksen verran verran, koska energiantarve kasvaa koko ajan.

Anttosen mielestä ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät varat pitäisikin kohdentaa sinne missä ne vaikuttaisivat nopeimmin.
”Ilmastoharhaiseen” ajatteluun Anttonen niputtaa haastattelussa myös biopolttoaineet. Vaikka St1 on itsekin panostanut satoja miljoonia biopolttoaineisiin – koska laki vaatii biopolttoaineiden sekoittamisen fossiiliseen polttoaineeseen – Anttonen pitää biopolttoaineita ”väärinymmärryksenä”, kalliina ja tehottomana keinona liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Anttonen muistuttaa, että maailmassa biomassa pienenee koko ajan ja kaikki polttoaine poltettaessa lisää hiilidioksidipäästöjä. Hän itse käyttäisi ennemmin biopolttoaineisiin käytetyt rahat Afrikan metsittämiseen, jonka hän näkee nopeampana ja tehokkaampana keinona hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Edellä oleva saattaa saada monen ilmastonmuutoksen kieltäjän hurraamaan: ”Turha meidän on tehdä mitään jos sillä ei loppupeleissä ole vaikutusta, rahaa on turha hassata etenkään muihin maihin.” Väärin. Asia on päinvastoin. Meidän jokaisen toimilla, Suomessa, EU:ssa ja globaalisti on vaikutusta. Anttonenkin kuuluttaa ihmisten välistä globaalia solidaarisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Emme voi vain kuunnella kepulaista ilmastohumppaa, miettiä kansallisen itsekkäästi, kuinka paljon ilmastonmuutoksen torjunta tuo voittoja suomalaisyrityksille tai mitä polttoaineen hinnan muutos merkitsee omassa arjessa.

Tässä ilmastoyhtälössä, nollasummapelissä, tämä tarkoittaa sitä, että kehittyvät maat käyttävät rahaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin sellaisissa maissa, jotka eivät itse pysty näitä investointeja tekemään.