Keskiviikkona korjattiin lobbauksen satoa, kun EU:n komissio julkisti poliittiset linjauksensa arktisen alueen kehittämiseksi. Suomen tavoitteita on kuultu siinä mielessä, että komissio lupaa tukea arktisen alueen investointeja kuten teknologiahankkeita ja parempia liikenneyhteyksiä.

Konkreettisia hankkeita ei tiedonannossa mainita. Suomi on pitänyt esillä muun muassa Koillisväylän merikaapelihanketta, jossa rakennettaisiin nopean tietoliikenteen valokuitukaapeli Aasian ja Euroopan välille.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan, onko hankkeelle edellytyksiä. Tavoitteena on saada kaapeli kulkemaan Suomen kautta Itämerelle.

Pohjois-Suomessa on elätelty toiveita myös Jäämerelle vievästä rautatiestä, mutta tällä hetkellä sen rakentamista ei pidetä kannattavana.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies näkee arktisella alueella paljon mahdollisuuksia muun muassa tietoliikennealalla sekä merenkulussa kuten energiankuljetuksissa ja jäänmurtamisessa.

Yksittäisenä hankkeena Häkämies mainitsee Koillisväylän merikaapeliyhteyden, jota myös elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) nostaa esiin.

– Kaapeliyhteys Pohjois-Kalotista Koillisväylää pitkin Kiinaan, Japaniin ja Koreaan näyttää hyvältä, konkreettiselta mahdollisuudelta, Rehn sanoo tiedotteessa.

Kaapelihankkeen puuhamiehenä toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.), joka on rampannut viime aikoina aktiivisesti Brysselissä. Liikenneministeriö on nimittänyt hänet selvittämään hankkeen edellytyksiä.

Lipponen on puhunut pohjoisesta ulottuvuudesta vuosikaudet. Hän oli käynnistämässä kyseistä politiikkaa 1997 yhdessä EU:n komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa.

Keskiviikkona Lipponen pääsi alustamaan lempiaiheestaan komissaarien kokoukseen, jossa arktinen yhteistyö oli esillä.

– Koillisväylän merikaapeli on paljon ajankohtaisempi asia kuin esimerkiksi Jäämeren rata, hän sanoi kokouksen jälkeen.

– Kun on kyse näin isoista kaloista, niitä kannattaa lähteä kärsivällisesti pyydystämään.