Politiikka
2.1.2025 13:01 ・ Päivitetty: 2.1.2025 16:07
Jälkisuomettumisen salat julki? UPI alkoi tutkia Venäjän vaikutusyrityksiä Suomeen
Ulkopoliittinen instituutti on aloittanut tutkimushankkeen siitä, miten Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Suomeen viime vuosikymmenien aikana.
Valtioneuvosto toivoo UPI:lta tilaamansa suurhankkeen avaavan sitä, miten Venäjä on 2000-luvulla yrittänyt painostaa (kovin ja pehmein keinoin) suomalaisia päättäjiä tai ohjailla päätöksentekoa.
Myös itsesensuuria ja Venäjän toimien selittelyä niin politiikassa kuin mediassakin tullaan tutkimuksessa käsittelemään avoimesti, tekijät lupaavat.
– Tutkimme sekä vaikuttamispyrkimyksiä että niiden tuloksellisuutta, UPI:n uusi johtaja Hiski Haukkala kertoo Demokraatille.
Keskiviikkona virallisesti alkanut työ valmistuu Haukkalan arvion mukaan tämän vuoden lopulla, ja sen tuloksista kerrotaan julkisesti. Valtioneuvosto maksaa hankkeen toteuttamisesta UPI:lle noin 320 000 euroa.
VALTIONEUVOSTON hankekuvauksen mukaan tutkimuksella on tarkoitus auttaa suomalaista lähihistorian menneisyydenhallintaa ja läpivalaista itsekriittisesti 2000-luvun idänpolitiikan valintojen taustoja.
Kyseessä on ajanjakso, jolloin sodanjälkeisen YYA-suomettumisen piti virallisesti olla ohi. Silti EU-Suomi ajautui ystävyyspolitiikan nimissä, idänkaupan ja energiainvestointien toivossa toisenlaiseen, jopa naiiviin riippuvuussuhteeseen Venäjän toiveista. Myös yrityselämässä Venäjää kohdeltiin eri tavalla kuin muita markkina-alueita.
Lisää aiheesta
UPI:n tutkimukselta toivotaan myös neuvoja siihen, miten suurvaltojen vaikutusyritykset voidaan Suomessa vastedes tunnistaa ja torjua aiempaa paremmin.
JO ETUKÄTEEN kiisteltyä hanketta tavoitteli pari muutakin työryhmää, joiden tavoitteet erosivat hieman toisistaan. Yksi hakijaryhmistä oli muita jyrkemmin profiloitunut lustraation eli jälkisuomettumisen tilinteon ajajaksi.
Valtioneuvosto ei kerro tarkemmin, miksi valinta osui näiden sijaan instituuttiin, mutta UPI pystyi irrottamaan hankkeeseen hyvin kokeneen tutkijajoukon.
Instituutin mukaan sen tutkimusryhmä koostuu Suomen ja Venäjän suhteisiin perehtyneistä historioitsijoista, aluetieteilijöistä sekä kansainvälisen politiikan ja ulkopolitiikan tutkijoista.
Upi kertoo, että sen oman väen lisäksi projektiin osallistuvat Helsingin yliopistosta professori Veli-Pekka Tynkkynen, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, professori Juhana Aunesluoma sekä Tampereen yliopistosta professori Tuomas Forsberg.
Projektin vastuuhenkilönä toimii UPI:n johtava tutkija Sinikukka Saari.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.