Helsingin Sanomat kertoi perjantaina lähteisiinsä perustuen, että hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Palkansaajapuolelta hallituksen suunnitelmia on moitittu viime päivinä niin keskusjärjestöistä – SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta – sekä eri ammattiliitoista. Myös kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) arvostelee julkisuuteen tihkuneita tietoja.

Hän nostaa esiin, että tiedot ovat vielä epämääräisiä. Ei esimerkiksi ole tietoa siitä, koskisiko verovähennysoikeuden poisto vain liiton jäsenmaksua vai myös sen yhteydessä usein maksettavaa työttömyyskassan jäsenmaksua.

Yhtä kaikki päätös voisi heikentää järjestäytymishaluja ja siten myös palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa ja mahdollisuuksia parantaa työehtoja, hän sanoo.

Samoin asian näkee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström, jonka mielestä hallitus kylvää työmarkkinoilla entistä jyrkempiä riitoja.

– Tämä on jälleen yksi keino, jolla hallitus haluaa rikkoa suomalaisia työmarkkinoita. Nyt olisi tärkeää saada ihmisille töitä, hyvinvointia ja toimeentuloa, ei kaivaa poteroita entistä syvemmällä, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Orpon hallitus on tehnyt ennennäkemättömän määrän työelämänheikennyksiä. Ay- jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto on viimeinen niitti, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio puolestaan toteaa tiedotteessa.

Talentia huomauttaa, että koska kyseessä on ansiotuloihin liittyvä vähennys, sen poisto kohdistuu yksinomaan työntekijöihin, ei esimerkiksi pääomatulojen saajiin. Tämä tekee siitä kohdennetun kiristyksen palkkatuloverotukseen.

LYLY toteaa, että hallitukselta on unohtunut, mistä jäsenmaksujen verovähennysoikeus juontaa juurensa. Ay-jäsenmaksu on nähty tulonhankkimismenona, koska liitot huolehtivat palkansaajien puolesta työehdoista, palkkojen kehittymisestä ja asiallisista työoloista, Lyly sanoo. Tästä myös liitot muistuttavat.

– Ay-jäsenmaksujen yhteys tulonhankkimiseen on yksiselitteinen. Järjestöt neuvottelevat jäsentensä työehdoista, kuten palkasta ja työajoista. Verovähennysoikeudella tuetaan työntekijöiden järjestäytymistä ja turvataan työelämän tasapaino, Talentian Karsio kiteyttää.

Liittojen panoksen ja sen monipuolisuuden tuo esiin myös Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel Demokraatin haastattelussa. Hän muistuttaa, että ay-liikeellä on monia työlainsäädäntöön ja sen seurantaan liittyviä velvoitteita. Ay-liike osaltaan valvoo, että yritykset toimivat työelämässä sääntöjen mukaan, hän kiteyttää.

– Voi tietyllä tapaa sanoa, että ay-liikkeelle on jopa ulkoistettu aika iso rooli työelämän valvojana.

Hän muistuttaa, että työsuojeluviranomaisten resurssit ovat heikoissa kantimissa ja tuomioistuimissa on pitkät jonot. Salokannel uumoilee, että valtion pitää verovähennysoikeuden poiston vuoksi panostaa esimerkiksi työsuojeluun itse nykyistä enemmän.

– Se sitten taas maksaa huomattavan paljon rahaa, hän tiivistää.

Salokannel huomauttaa, että liitoilla on myös muita yhteiskunnan kannalta tärkeitä palveluja jäsenilleen. Ekonomit tarjoaa esimerkiksi urapalveluita ja muita työllistymiseen liittyviä palveluita ja kantaa siten kortensa kekoon vaikkapa korkean työllisyysasteen mahdollistamisessa, hän kuvailee.

AY-LIIKKEESTÄ on varoitettu verovähennysoikeuden poiston vaikutuksesta järjestäytymisasteeseen. Korkeammaksi muodostuva jäsenmaksu voisi vähentää jäsenyyshaluja, mikä taas vaikuttaisi ammattiliittojen neuvotteluvoimaan.

Salokannel muistuttaa, että sopimusdynamiikan kannalta myös työnantajapuolen yritysten järjestäytyminen on yhtä tärkeää kuin palkansaajien järjestäytyminen.

– Jos yritykset eivät jatkossa pysty vähentämään omien järjestöjensä jäsenmaksuja, niin sitä kautta voi tulla myös katoa näihin työnantajajärjestöihin. Kun yhä harvempi yritys järjestäytyy, sillä on täysin kriittinen vaikutus työehtosopimusten yleissitovuuteen ja ylipäätään työehtosopimusten kattavuuteen.

Salokanteleen mukaan sekä työntekijä- että työnantajaleirin järjestöjen haasteeksi tuleekin tarkastella, kuinka houkutteleva heidän jäsenyytensä on. Salokanteleen mukaan Ekonomit ei liittona ole kovin huolissaan omasta jäsenkehityksestään, koska liitto luottaa pystyvänsä tarjoamaan jäsenille palveluita, joista he ovat valmiita maksamaan jäsenmaksua jatkossakin.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lisäksi olisi poistumassa työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Salokannel sanoo, että jos verovähennysoikeus poistetaan, sen pitääkin koskea kumpaakin osapuolta.

– Näemme, että se on ideologinen ja puhtaan epäoikeudenmukainen, jos se koskee vain palkansaajajärjestöjä.

ARVIOT säästöistä, jotka hallitus saisi verovähennysoikeuden poistosta, liikkuvat 190 miljoonan euron tietämillä. Julkisuudessa on kerrottu, että hallitus aikoisi tällä summalla rahoittaa veronkevennyksiä.

Ekonomien Salokannel painottaa, että mikäli verovähennysoikeus poistetaan, pitää jotakin saada tilalle. Esimerkiksi yhteisöveronalennuksia palkansaajapuoli ei tällä tavalla tahdo Salokanteleen mukaan rahoittaa. Hän kiteyttää, että ansiotuloverotukseen pitää kohdistaa selkeitä veronkevennyksiä.

– Ekonomistien näkökulmasta varsinkin marginaaliverot ovat tässä maassa se haitallinen asia eli niihin pitäisi tulla laskua. Lisäksi tulemme tietysti vaikuttajajärjestönä katsomaan erittäin tarkkaan sitä, mitä se (verovähennysoikeuden poisto) tarkoittaa jäsentemme kokonaisveroasteen kannalta.

Kansanedustaja Lauri Lyly puolestaan toteaa, että verotus kiristyy liittoon kuuluvilla pieni- ja keskituloisilla, jos jäsenmaksujen verovähennysoikeutta ei kompensoida ansiotuloveronalennuksilla.