Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa, että liitot ovat käyttäneet Suomessa työtaisteluoikeuttaan erittäin vastuullisesti. Suojelutyön tarjoamiseen on olemassa vakiintuneita käytäntöjä ja suojelutyöstä on onnistuttu hyvin sopimaan.

JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström pitää hallituksen esitystä suojelutyölaista ylimitoitettuna ja työnantajia suosivana.

– Miksi säätää lakiin, kun on vastuullisesti toimien ja neuvotellen päästy lähes poikkeuksetta hyväksyttäviin lakkorajoihin tai suojelutyön tarjoamiseen, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Kyseessä on jälleen yksi tarpeeton tapa rajata työntekijöiden lakko-oikeutta ja sitä kautta vaikuttaa lopulta työehtoihin työnantajaleirin kannalta suotuisasti. Tässä ammutaan tykillä hyttystä. Reagoidaan ongelmaan, jota ei ole, järein työkaluin, hän sanoo tiedotteessaan.

– Pelkona on, että tehdään turhia kieltohakemuksia ja työnantaja saa ns. etukäteisnautintaa eli lakko jää toteutumatta. Kumman lopulta oikeudenkäynnissä todetaan olleen oikeassa, ei ole enää mitään käytännön merkitystä.

– Työnantajalla ei ole kieltohakemuksen tekemiselle mitään muuta riskiä kuin oikeudenkäyntikuluriski. Työntekijä puolelta se kuitenkin saattaa riistää tehokkaan työtaistelun toteuttamismahdollisuuden.

Ekströmin mukaan nyt perusoikeutena taattuun yhdistymisvapauteen liittyvää lakko-oikeutta ollaan rajoittamassa ilman, että sitä on riittävästi perusteltu.

– Valmistelussa ei ole pohdittu tosiasiassa mitään muuta vaihtoehtoa kuin lailla säätämistä ja lakon kieltämismahdollisuuden avaamista.

Ekström huomauttaa, että kansanväliset sopimukset korostavat sitä, että vähimmäispalvelujen määrittelyistä tulee ensisijaisesti neuvotella työntekijöiden kanssa.

– Lainvalmistelussa ei ole ylipäätään riittävästi pohdittu lakon kieltämisen sijaan muita mahdollisia keinoja riittävän suojelutyön takaamiseksi kriittisissä toiminnoissa. Samalla edelleen hallituksen arviot lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksista suomalaisten työntekijöiden työtaisteluoikeuteen paistavat poissaolollaan. Tämä on jatkumoa maan hallituksen umpisurkealle lainsäädäntövalmistelutyölle.

SUHONEN ja Ekström nostavat molemmat esiin, että muissa Pohjoismaissa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä.

– Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, ei lainsäädäntöön. Vaihtoehtona ei ole huomioitu sitä, että meidän virkaehtosopimuslaeissa on jo olemassa valtion ja kunnan viranhaltijoita koskien toimiva malli virkariitalautakuntien muodossa, Ekström sanoo.

Suhonen huomauttaa, että Yhteinen sääntely eri aloille on mahdotonta saada toimivaksi, koska eri ammattialojen työt, työtaisteluiden vaikutukset ja tilanteet ovat hyvin erilaisia.

– Lisäksi esitykseen on ongelmallisesti nostettu hätätyö. Työnantaja saa jo nyt teettää hätätyötä vain ennalta-arvaamattomissa poikkeustilanteissa, jossa henki, terveys, ympäristö tai omaisuus ovat välittömässä vaarassa. Esimerkiksi suuronnettomuuden vuoksi, hän muistuttaa.

– Nyt hallitus esittää, että hätätyötä saisi käyttää työtaistelutilanteessa. Tämän ei pitäisi olla edes mahdollista, koska ILO:n yleissopimukset ja EU-oikeus muodostuu esteeksi tällaiselle muutokselle työaikalaissa, Suhonen sanoo.

SUHONEN nostaa esiin myös sen, että esitetyn lain mukaan työntekijälle ei ole esitetyn lain mukaan tiedossa palkan korotusosaa, mikäli työntekijä joutuu suojelutyöhön vastoin omaa tahtoaan työtaistelun aikana.

Tämä on Suhosen mukaan kummallista, sillä kun vuonna 2022 eduskunnassa käsiteltiin potilasturvalakia, perussuomalaiset esittivät 200 prosentilla korotettua palkkaa ja kokoomuslaiset 100 prosentilla korotettua palkkaa. Nyt kun tämä parivaljakko on päässyt hallitusvastuuseen, loistavat korotukset poissaolollaan.

– Palkan korotusosassa on kyse työntekijän työtaisteluoikeuksien menetysten kompensoinnista. Sillä taataan, että työnantajille ei koidu taloudellista hyötyä suojelutyön teettämisestä, verrattuna työn teettämiseen muutoin. Nyt taloudellista höytyä voisi syntyä ja sekös vain sopii hallituksen muuhunkin linjaan kuin nenä päähän.