Ukrainan sotaa seuratessa on käynyt hyvin selväksi, että ketkä ikinä Suomen puolustusvoimien ennakointityötä ovatkin tehneet, he ovat tehtävässään onnistuneet.

Meillä on ja tulee lähitulevaisuudessa olemaan asevoimat, jotka vastaavat kaikkia niitä ikäviä opetuksia, joita Venäjän hyökkäyssota on antanut.

On henkilöstöä, on tykistöä ja on kauas ulottavia täsmäaseita. Viime vuoden lopussa tehty HX-hävittäjähankinta ja niihin tulevat pitkän kantaman ohjukset ovat tärkeitä. Samoin kokonaisuudelle tärkeitä ovat lisääntyneet kertausharjoituksetkin, joissa koulutetaan pääluvultaan isoja asevoimia.

Joskus ennen ajateltiin, että sisäiset ja ulkoiset uhat olivat jotenkin erillään. Nyt ne ovat kietoutuneet tiiviisti yhteen.

Venäjä pyrkii kaikin keinoin kasvattamaan epäluottamusta, jonka avulla se voisi kammeta demokraattisia maita pois Ukrainan takaa. Siksi se ruokkii erilaisia epäsopua ja epäluottamusta levittäviä asioita ja tahoja muualla maailmassa. Oman maan oppositio toki pidetään tiukasti rautanyrkissä.

Hyvä esimerkki tästä ovat Suomessa toimivat Venäjän puolustelijat, jotka lähtivät innolla mukaan koronadenialismiin. Terveyspelkojen avulla he saivatkin vieteltyä salaliittoteoreetikkoja ajamaan myös Kremlin etuja.

Vastaava ilmiö on tuttu muistakin demokraattisista maista. Näitä ja muita turhan yksinkertaisia maailmanselityksiä hamuavia toimijoita Venäjä käyttää välikappaleinaan väittämään, että sen omat sotatoimet seurauksineen ovat muka muiden maiden hallitusten tai vihreän siirtymän aiheuttamia.

SUOMEN VAHVIN puolustuslinja on rakennettu kansalaisten luottamuksesta. Täällä elävä ihminen voi luottaa siihen, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja hänestä pidetään huolta yhteiskunnan sopimalla tavalla.

Tämä luottamus yhteiskunnan on ansaittava aina uudestaan. Paljon muisteltu Talvisodan yhtenäisyys rakentui juuri sen varaan, että useimmat ihmiset kokivat heillä olevan hävittävää.

Meillä on olemassa erilaisia viranomaisia, jotka hoitavat tilannetta, jos jotain ikävää tapahtuu. Poliisi, palokunta ja terveydenhoito ovat järjestelmiä, joilla täytyy olla riittävät resurssit, jos halutaan pitää kiinni suomalaisesta luottamusyhteiskunnasta.

Uusimman Kansalaispulssi-mielipidetutkimuksen mukaan puolustusvoimiin luottaa 93 prosenttia ja terveydenhuoltojärjestelmään 70 prosenttia suomalaisista. Ne ovat hyvin korkeita lukuja, mutta eivät itsestäänselvyyksiä.

Ajat ovat sellaiset, että rautaa on löydyttävä rajalle. Mutta sen lisäksi pitää löytyä riittävästi kaikkea muuta tarpeellista, jolla suomalainen yhteiskunta toimii kansalaisten luottamuksen arvoisesti.

Käsiä pitää löytyä riittävästi niin poliisi- kuin paloauton rattiin ja hoitotyöhönkin. Kaikki ne kädet rakentavat omalta osaltaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta näinä epävakaina aikoina.

Nyt ei yksinkertaisesti ole varaa ajatella turvallisuutta liian kapeasti. Tarvitsemme niin tykkejä kuin terapeuttejakin.

Yhteiskunnan lujuus ja kyky kestää painostusta, tai jopa hyökkäystä, rakentuvat kaikesta siitä, joka antaa ihmiselle syyn uskoa nykyiseen elämäntapaamme.