Yhdysvallat voi hyvinkin ajautua presidentinvaihdoksen jälkeen sekasorron tilaan, joka johtaa liittovaltion murenemiseen. Tätä skenaariota ei saa Suomen puolustusratkaisuissa ohittaa.

Janne Riiheläinen

Heinäkuun aluksi eduskunta hyväksyi yksimielisesti Yhdysvaltojen kanssa tehdyn puolustusyhteistyötä koskevan DCA-sopimuksen. DCA helpottaa muun muassa asevoimien arkista yhteistoimintaa sotaharjoitus- ja poikkeusoloissa.

Suomi on nyt sitoutunut lujasti Yhdysvaltoihin taatakseen turvallisuutensa aggressiivisen ja valtapiiriään kasvattamaan pyrkivän Venäjän naapurina. Tästä sujuvasta prosessista meidän on kiittäminen ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia.

Käynnissä olevan, ja ikävän perustellun, ikäkauhistelun kohussa on helppo unohtaa, että Biden on eräs modernin ajan poliittisesti menestyksekkäimpiä Yhdysvaltain presidenttejä.

Hän on kotimaansa politiikassa saanut aikaiseksi muun muassa historiallisen mittaluokan infrapaketin. Demokraatit ovat hänen kaudellaan menestyneet vaaleissa hyvin.

Ulkopolitiikassa Biden on paitsi ollut Naton laajentumisen takuumies, myös pitänyt järkkymättä Ukrainan puolta niin aseavun, tiedustelutiedon kuin poliittisen tuen kautta.

Biden on padonnut Venäjän pyrkimyksiä menestyksekkäästi monella tavalla. Yksi keinoista on tuo juuri Suomen kanssa vahvistettu DCA-sopimus.

Lisää aiheesta

Janne Riiheläinen: Itärajan käännytyslaki on kuin vessapaperin hamstraamista – se ei ratkaise kriisissä, mutta tekee paremman olon

Evp-upseeri: Miksi Suomessa pelätään sanoa Venäjän sotatoimia sodaksi – ja mihin kaunistelu johtaa?

NYT ALKAA kuitenkin näyttää siltä, että Yhdysvaltain seuraava presidentti voi hyvinkin olla Donald Trump.

Kaikkia Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisiä suhteita pitää jo nyt alkaa suunnitella myös tämän vaihtoehdon pohjalta.

Jotain viitteitä siitä, minkälainen mahdollinen Trumpin toinen presidenttikausi olisi, voi saada hänen ensimmäisestään. Se kausi oli alusta alkaen kaaosta, joka syntyi merkittäviltä osin siitä, ettei Trumpin leiri ollut varautunut voittoon.

Normaalisti kampanjat valmistelevat vallansiirtoa pitkään ja etsivät valmiiksi oikeat ja sopivat henkilöt poliittisiin virkoihin.

Trumpin hallinnossa ovi kävi koko ajan, väkeä tuli ja meni. Iso linja kuitenkin oli, että loppua kohden Trumpin nimitykset tapahtuivat melkeinpä yksinomaan siten, että niissä korostui valitun henkilökohtainen uskollisuus hänelle.

JYRKÄN konservatiivinen Heritage-säätiö käynnisti jo hyvissä ajoin vuonna 2022 tulevan presidentinhallinnon valmisteluhankkeen nimeltä Project 2025. Siinä kootaan Trumpille uskollisia ihmisiä ja koulitaan heistä tehokkaita viranhaltijoita.

Hanketta säätiö kuvaa vaikutuksiltaan “Yhdysvaltain toiseksi vallankumoukseksi.” Suunnitelmaan kuuluu paljon muutakin, muun muassa pornon kieltäminen.

Sen tämä hanke takaa, että mahdollisessa seuraavassa Trumpin hallinnossa ei panna hänen tahdolleen kampoihin. Uudessa hallinnossa Valkoisessa talossa ei enää ole aikuisia, saati vastaansanojia.

Taustalla väikkyy myös tärkeäksi poliittiseksi vaikuttajaksi noussut New Apostolic Reformation -liikehdintä. Muun muassa kongressin puhemies Mike Johnson kirjaimellisesti liputtaa tämän uskonnollisen ääriajattelun puolesta.

NAR-ajattelussa tavoitteena on kirjaimellisesti rakentaa Jumalan valtakunta maan päälle ja edellyttää kaikkien elävän sen oppien mukaisesti.

[ Tällä löyhällä apostolisella liikkeellä on kannattajia myös Suomessa. Lähimpänä liikkeen aatemaailmaa ovat Kingdom Church- seurakuntayhteisö ja Citykirkko. ]

VIIME AIKOINA Trump on saanut runsaasti hyviä uutisia. Ehkä paras hänelle oli Korkeimman oikeuden päätös, jossa määrättiin presidentin nauttivan syytesuojaa virallisissa toimissaan.

Jos syyte koskisi virkatoimien ulkopuolisia asioita, silloinkaan todisteena ei saa käyttää mitään virkatoimiin liittyvää, siis esimerkiksi viestejä omalle henkilökunnalle.

Uuden laintulkinnan merkittävyydestä kertoo paljon, että se olisi antanut presidentti Richard Nixonille suojan Watergate-salakuuntelujupakassa. (Sattumalta senkin skandaalin päättymisestä ja presidentin virkaerosta tulee tänä kesänä kuluneeksi 50 vuotta.)

TÄLLÄ VIIKOLLA juhlittiin Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää. Heinäkuussa 1776 joukko miehiä allekirjoitti Philadelphiassa julistuksen, jolla he ilmoittivat irtautuvansa vanhaa mannerta riivaavista yksinvaltiaista ja uskonvainoista.

Siitä syntyi Amerikan Yhdysvallat, joka lähti toteuttamaan demokratiaa vallan kolmijako-opin pohjalta.

Jos Trump valitaan toiselle kaudelle ja edelläkuvatut muutokset mahdollistavat hänen häikäilemättömyyttään tarpeeksi, Yhdysvallat on palannut perustamispistettään edeltävään yksinvaltiuden aikaan.

Se taas tietäisi todennäköisesti uusia itsenäisyysjulistuksia, mahdollista liittovaltion hajoamista pienempiin osiin.

Tähän kehityskulkuun pitää Suomen ja Euroopan varautua.