YK:n kansainvälisen verosopimuksen neuvottelut käynnistyivät tämän viikon maanantaina Kenian pääkaupungissa Nairobissa. Järjestöjen kannanotossa sanotaan, että Suomi on neuvottelujen aiemmissa vaiheissa ottanut muiden EU-maiden vanavedessä jarrumiehen roolia, vaikka verovälttelyn tehokas tilkitseminen olisi myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.

YK:n sopimuksen sisältö tulee määrittämään, miten kansainvälistä verotusta jatkossa kehitetään. YK:n yleiskokouksen on tarkoitus hyväksyä sopimus ja sen kaksi pöytäkirjaa syyskuussa 2027.

Kyse on vastaavasta puitesopimuksesta kuin Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisissa COP-ilmastokokouksissa (Conference of the Parties).

Fingon ja Finnwatchin mukaan suhteellisesti eniten aggressiivisesta verosuunnittelusta ja verovälttelystä kärsivät matalan tulotason valtiot, mutta myös Suomen kaltaiset vauraat maat.

– Yksinkertaistaen voi todeta, että YK:n verosopimuksen tavoitteena on luoda kansainväliseen verotukseen nykyistä oikeudenmukaisemmat, tehokkaammat ja demokraattisemmat pelisäännöt, jotka myös tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Outi Hakkarainen tiedotteessa.

– Sopimuksessa on tarkoitus linjata, miten veroparatiisit laitetaan aisoihin ja miten maat sitoutuvat uudistamaan yritysverojärjestelmää, joka nykyisellään sallii suuryritysten siirtää voittonsa sinne, missä voitoista peritään vähiten veroja. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän korjaaminen estäisi eurojen karkaamista veroparatiiseihin myös Suomesta.

YRITYSVEROTUKSEN lisäksi sopimuksessa linjataan, miten maat tulevat puuttumaan varakkaimpien yksityishenkilöiden verovälttelyyn ja varmistumaan ultrarikkaiden tehokkaasta verotuksesta. Kaikista varakkaimmilla on tällä hetkellä lukuisia keinoja välttyä veronmaksulta.

– Toistaiseksi kansainvälisissä verovälttelyn vastaisissa toimissa on keskitytty yksinomaan suuryrityksiin ja varakkaimpien verotukseen liittyvät ongelmat ovat jääneet vaille huomiota. YK:n verosopimusprosessin myötä tämä tulee vihdoin muuttumaan, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.

Samalla kyse on myös demokratian ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamisesta. Tätä nykyä kansainvälistä veroyhteistyötä koordinoi talousjärjestö OECD, joka on pääasiassa rikkaiden valtioiden foorumi.

Esimerkiksi puolet afrikkalaisista valtioista eivät ole mukana OECD:n laajennetussa ryhmässä, jossa verotuksen kansainvälisiä sääntöjä nykyisin työstetään.

– Tukemalla vahvaa YK:n alaista verosopimusta Suomi tukee myös sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, korostaa Fingon Hakkarainen.

YK:N jäsenvaltiot käyvät Nairobissa veroneuvotteluja 19. marraskuuta asti. Elokuussa New Yorkissa aloitettujen neuvottelujen pohjalta pöydälle on tuotu ensimmäinen luonnos sopimuksesta. Seuraava neuvotteluvaihe on helmikuussa New Yorkissa.

Veroneuvotteluja seuraavien kansalaisjärjestöjen huolena on, että sopimuksen sisältö uhkaa jäädä vaatimattomaksi, vaikka neuvotteluja ohjaavassa toimeksiannossa (terms of reference) edellytetään kestävän kehityksen tavoitteiden, ihmisoikeuksien ja ympäristövaikutuksien vahvaa huomioimista.

– Vuosi 2025 on vasta kolmivuotisten neuvottelujen ensimmäinen vuosi, mutta Nairobin neuvottelukierros vaikuttaa vahvasti siihen, millaiseksi verosopimus muotoutuu. Ympäripyöreiden lauseiden sijaan sopimukseen tulee nyt saada konkretiaa siitä, miten sopimuksen tavoitteita tullaan käytännössä edistämään, sanoo Finnwatchin Hietanen.

Suomi on toistaiseksi suhtautunut veroneuvotteluihin jossain määrin varauksellisesti ja ollut muiden EU-maiden mukana jarruttamassa niiden etenemistä. Tästä kertovat Suomen äänestyskäytös YK:ssa sekä EU-maiden tiukat vaatimukset päätöksentekosääntöjen muuttamisesta siten, että jokaisella maalla olisi halutessaan mahdollisuus torpata neuvottelujen eteneminen.

Järjestöt toivovat tähän asenteeseen muutosta, sillä kansainvälisen verojärjestelmän korjaaminen vahvistaisi paitsi oikeudenmukaista maailmanlaajuista rahoitusta kestävälle kehitykselle, myös auttaisi Suomea tilkitsemään verovuotoa ja siten vahvistamaan julkista talouttaan.