Kamelin selän näytti katkaisevan se, että keskusjärjestö SAK ei kelpuuttanut JHL:n edustajaa tiimiinsä keskustelemaan uudesta työmarkkinamallista. Ensimmäinen neuvonpito alkaa huomenna.

JHL:n ratkaisu sai kritiikkiä niin ”omilta” kuin ”vierailta”. Monet myös vetosivat siihen, että SAK ja JHL kävisivät vielä läpi hiertävät asiat.

Miikka Kortelainen, JHL:ää edustava SAK:n edustajiston jäsen, totesi puheenvuorossaan, että hallituksen lisäksi yhteisen veneenkeikuttajia näyttäisi olevan omassakin porukassa.

SAK:n julkaisema tavoitepaperi työmarkkinaneuvotteluja varten vaikuttaa hänen mukaansa tasapainoiselta eikä siinä sitouduta palkankorotuksissa vientimalliin, jota JHL on vastustanut tiukasti.

Hän toteaa, ettei voi muuta kuin kuin irtisanoutua JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen ”kerrassaan kestämättömästä tavasta hoitaa yhteisen liikkeemme asiaa”.

– Meillä ei ole varaa tällaisessa tilanteessa, jossa ay-liikkeen olemassaolon oikeutusta haastetaan ennennäkemättömällä tavalla varaa henkilökohtaisiin, tuhoon tuomittuihin ristiretkiin.

ARTO LIIKANEN Teollisuusliitosta muistutti, että hajaannuksesta ja sisäisestä eripuraisuudesta hyötyy vain vastapuoli eli työnantajat.

– Aiemmissa kokouksissa olen painottanut koko porukkamme yhteistyön merkitystä, että menestymme tulevissa koettelemuksissa. Nyt ei näytä siltä, että sana on mennyt perille.

JHL kieltäytyy yhteisestä SAK:laisesta koordinaatiosta, ennen kuin varsinaisia neuvotteluja varsinaisesta palkkamallista on edes aloitettu, Liikanen ihmetteli.

Mielikuva, että vain JHL:llä on pienipalkkaisia työntekijöitä riveissään on hänen mielestään väärä.

– Satavarmasti heitä löytyy kaikista SAK:laisista liitoista. On ihmeellistä, että joku on vain ja ainoastaan se kärsijä.

Hän vetosi JHL:ää tulemaan mukaan SAK:n koordinaatioon, josta liitto on kieltäytynyt. Luukasen mukaan yhtenäinen SAK olisi palkkaneuvottelujen vahvin veturi ja voisi yhdessä toimia pienituloisten aseman vahvistamiseksi.

PÄIVI RANTANEN JHL:stä ei myöskään ymmärtänyt oman liittonsa uhkausta jättää keskusjärjestö SAK.

– Ja syynä on se, ettemme päässeet työministeri Arto Satosen kutsumaan keskustelupöytään. Kuka oikeasti uskoo sen pöydän jotenkin vaikuttavan hallitusohjelmaan, minä en ainakaan.

Kritiikkiä tuli myös siitä, että keskustelua on käyty vain liiton hallituksessa, missä sielläkään ei syntynyt yhteistä näkemystä.

– Äsken tuli tieto, että JHL:n edustajisto kokoontuisi käsittelemään asiaa. Minä tulen äänestämään SAK:n perheen puolesta, Rantanen ilmoitti.

Jape Lovén huomautti, että myös hänen edustamassaan Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitossa AKT:ssa on annettu voimakasta kritiikkiä aika ajoin SAK:ta kohtaan.

– Se kuuluu perheeseen, myös SAK:laiseen perheeseen, että ei olla aina samaa mieltä. Ketään en ole tuomitsemassa, ihmisiä me olemme kaikki. Vetoan kaikkiin liittoihin, että jatkaisimme monenkirjavana joukkona eteenpäin.

Myös Sauli Isokoski Palvelualojen ammattiliitosta Pamista vetosi JHL:n puheenjohtajaan lähteä yhdessä neuvottelemalla selvittämään sotkut.

– Olemme yhteisestä perheestä. Jos hajotamme itse SAK:ta sisältäpäin, siitä ei seuraa mitään hyvää.

EI JHL ratkaisuineen edustajiston kokouksessa jäänyt aivan yksinkään. Muun muassa JHL:ää edustava Harri Lepolahti ihmetteli, miksei SAK:n kolmanneksi suurinta ja isointa julkisen sektorin liittoa ei kelpuutettu mukaan työnantajaleirin kutsumiin neuvotteluihin työmarkkinamallista.

– Ei voi olla SAK:n edun mukaista jättää julkisen sektorin työntekijöitä ulkopuolelle. Muista keskusjärjestöistä julkinen sektori on mukana. Sikäli kun JHL:n ulkopuolelle jättämisen taustalla on SAK:n sisäiset näkemyserot tavoitteista, on vaikea ymmärtää keskusjärjestön ratkaisua.

Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakehitystä ei voi lukita vientialojen sopimaan palkankorotustasoon, Lepolahti painotti.

Hän myös kysyi, eikä liittojen itsemääräämisoikeus ja sopimusvapaus ole SAK:lle ensinarvoisen tärkeää.

– SAK:laiset julkisen sektorin työntekijät ansaitsevat paremman kohtelun. Neuvottelupöydästä sivuun jättämistä ei katsota kentällä hyvällä ja sen seurauksia on jo näkyvissä.

JHL on Lepolahden mukaan otettava neuvottelupöytään ja SAKn on vedettävä rivit suoriksi: ”SAK:n on näytettävä, että se ajaa kaikkien jäsenliittojen etua.”

Valli Pruuli toivoo JHL:n pysyvän SAK:ssa.

LÄHIHOITAJANA Helsingissä Attendolla työskentelevä Valli Pruuli yllättyi täysin liittonsa, JHL:n, aikeista lähteä SAK:n siipien suojasta.

– Selvityksen aloittaminen tuli täytenä yllätyksenä, koska asiaa ei ole käsitelty JHL:n edustajistossa. Tällainen valmistelu vain JHL:n hallituksessa ja ulostulo julkisesti on aivan väärä tapa, Pruuli totesi Demokraatille.

Näin järeä toimi, uhkaus lähteä keskusjärjestöstä, on ylimitoitettu hänen mielestään asiaan nähden.

– Eihän kyseessä ole edes neuvottelu vaan keskustelutilaisuus, johon JHL:n puheenjohtaja ei päässyt SAK:n tiimissä.

Pruulin mukaan JHL:n jäsenille on annettu myös väärää viestiä siitä, että SAK hakisi vientimallia.

Kysymykseen pitäisikö JHL:n pysyä SAK:ssa häneltä tulee selkeä vastaus: kyllä. Pruuli ei ole miettinyt, mikä olisi JHL:n ”uusi koti”, jos se jättää SAK:n.

– Mutta siitä ja muistakaan asioista ei saa päättää yksi ihminen vaan JHL:n edustajisto.

VALLI PRUULI toimii Helsingissä Attendolla konsernin varapääluottamusmiehenä ja myös Etelä-Suomen alueellisena luottamusmiehenä. Hän on ay-liikkeen aktiiviksi ryhtyessään koko ajan puhunut maahanmuuttajien oikeuksien puolesta – Pruuli itse on kotoisin Virosta.

Pienipalkkaisilla lähihoitajilla, joista moni on maahanmuuttaja, on suuri huoli, kun hallitus on heikentämässä työntekijöiden asemaa monelta kulmalta. Pruuli nostaa yhdeksi koulutusleikkaukset.

– Jo maassa olevia maahanmuuttajia patistetaan koulutukseen, mutta mihin he pääsevät? Aikuiskoulutukseen ei kohta ole varaa, kun sen tuki lakkautetaan.

Hallituksen puheet ja teot eivät kohtaa hänen mielestään myöskään suhtautumisessa maahanmuuttoon työn perässä. Pruulin työkavereista 80 prosenttia on kansainvälisiä työntekijöitä.

– Suomessa on työvoimapula, mutta hallitus tekee silti kaikkensa, että tänne on mahdollisimman vaikeaa päästä töihin.

SAK:n järjestämät poliittiset lakot eivät ole vielä saavuttaneet Helsinkiä. Pruulin mukaan hänen työporukkansa odottaa niitä innolla: ”Olemme valmiina.”