– Paratiisin paperit paljastavat, että omaisuuden piilottelu vie miljardeja euroja hyvistä julkisista palveluista, SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru (kuvassa) huomautti eduskunnan kyselytunnilla.

Hän muistutti, että vielä edellisen hallituksen aikana Suomi oli edelläkävijä veronkierron torjunnassa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kutsui koolle ensimmäisen EU:n ministerikokouksen veronkierrosta. Hänen seuraajansa Antti Rinne (sd.) taas allekirjoitti verotietojen vaihtosopimuksen, joka astui voimaan tänä vuonna.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on toiminut Kiurun mukaan täysin toisin ajamalla omaisuuden piilottamista hallintarekistereihin – peräti kahteen kertaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kiisti jyrkästi hallituksen passiivisuuden.

Hän totesi, että hallitus huolehtii, jotta verottajalla on riittävät resurssit puuttua rikolliseen toimintaan.

– Tässä ei ole mitään epäselvää. Muuten olen sitä mieltä, että veroparatiisit on tuhottava, Orpo korosti.

Kiuru ei tyytynyt tähän vastaukseen:

– Kyllä nämä selitykset on ennenkin kuultu. Ikävä kyllä tosiasiat puhuvat puolestaan aivan toista. Esimerkiksi viime kesänä pantiin toimeen EU:n direktiivi rahanpesun ja terrorismin torjunnasta.

SDP julkaisi syyskuussa 23 kohdan ohjelman kansainvälisen veronkierron estämiseksi. Puolue vaati avoimuuden lisäämistä, niin että todelliset edunsaajat saataisiin tietoon, kun he omistavat 10 prosenttia tietyistä yhtiöistä.

– Mitä teki Suomen hallitus? Ajoi löysempää linjaa ja alarajaksi tuli 25 prosenttia. Kyllä tämä kertoo omaa kieltään, Kiuru muistutti.

Hän huomautti, että Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet omistusjulkisuuden rajaa kymmeneen prosenttiin – kuten SDP:kin on esittänyt.

– Joko tämä SDP:n kädenojennus kelpaa, 23 toimenpidettä, jotka voitte laittaa käytäntöön heti, Kiuru vetosi Orpoon.

Orpo myönsi, että eurooppalaisissa pöydissä on keskusteltu 10 prosentin rajasta.

– Olemme valmiit keskustelemaan siitä, hän muotoili.

Valtiovarainministeri kehaisi vielä, että Suomen verottaja saa nyt yli 100 valtiosta verotiedot. Nämä sopimukset pitävät sisällään hänen mukaansa lähes kaikki niin sanotut veroparatiisit.

SDP:n Timo Harakan mielestä veronkiertodirektiiviin on jätetty useita aukkoja. SDP sitä vastoin esitti direktiiviin useita tiukennuksia.

– Direktiivistä ollaan tekemässä jo Ruotsissa ja Hollannissa kansallista lakia. Suomessa ei ole saatu aikaan ensimmäistäkään lakiluonnosta. Milloin suvaitsette tuoda lait eduskuntaan, Harakka kysyi.

Orpolta ei tullut suoraa vastausta. Hänen mukaansa Suomi on tuonut kansalliseen lainsäädäntöönsä “maiden etunenässä yhdessä päätetyt verolait”.

– On väärin antaa muunlaista kuvaa.

Finnfund nousi paratiisipapereissa ikävästi esille. Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) totesi arveluttavaksi, että valtion omistama kehitysrahoituslaitos on tehnyt sijoituksiaan veroparatiiseissa toimivien rahastojen kautta.

Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) huomautti, että jo nyt Finnfundin ohje kieltää sijoittamasta sellaisen yhtiön kautta, joka on rekisteröity veroparatiisimaahan.

– Olemme päivittämässä Finnfundin veropolitiikkaa. Pyrimme varmistamaan entistä tarkemmin, että niiden sijoitusten, jotka tehdään jonkun väliyhtiön kautta, verojalanjälki pystytään avoimesti raportoimaan.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz (kok.) haikaili vanhojen hyvien käytäntöjen perään.

– Aiemmin oli järjestelmä, jossa törkeä verokonna joutui sekä veronkorotuksen että rikosoikeudellisen seuraamuksen kohteeksi. Sen jälkeen Euroopan ihmisoikeusistuin katsoi, että se on vastoin kaksoisrangaistuksen kieltoa.

Hän harmitteli, että lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan niin, että “verokonnalle” tulee vain toinen seuraamus. Nyt norjalaisessa tapauksessa onkin pidetty mahdollisena sekä veronkorotusta että rikosoikeudellista sanktiota.

– Kaikki keinot, joilla verorikolliset pystytään tuomitsemaan, täytyy ottaa käyttöön, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) vastasi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muistutti, että aina kun joku isokenkäinen välttelee veroa, tavalliset ihmiset maksavat ne verot. Hän kysyi, mikä on kiinnijäämisen riski.

– Mitä seuraa, jos saamme kiinni henkilön tai yrityksen, joka on kiertänyt veroja. Tuleeko kunnon rangaistukset?

Lindtman huomautti, että hallitus esittää, että seuraamuksia lasketaan: veronkorotuksia alennetaan.

– Tässä olisi korjaamisen paikka.

Orpon mielestä asiasta on annettu väärä kuva. Hänen mukaansa nykyiseen käytäntöön ei ole tulossa muutoksia.

– Jos on jättänyt veroja maksamatta, ja siihen liittyy rikos, sitä ei pääse kiertämään millään. Jos itse huomaa verotuksessa virheen ja ilmoittaa siitä, verottaja miettii, onko kyse rikollisesta toiminnasta vai pienestä virheestä. Sen perusteella määräytyy lisävero, valtiovarainministeri selvitteli.