Politiikka
19.4.2022 11:53 ・ Päivitetty: 19.4.2022 11:53
“Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä” – Oppositio moukaroi hallitusta – “Kaikki velaksi”
Perussuomalaiset ja kokoomus arvostelivat odotetusti hallitusta lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023 – 2026.
Jari Koskela sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että vaalien jälkeen vaihtuu hallitus, jonka ongelmaksi nykyhallitus on jättämässä ennennäkemättömän suuren velkasalkun.
“Hallitus ottaa paljon velkaa kehysten ulkopuolelta. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia tämä on osin perusteltua. Kehysten ulkopuolella oleva velka on kuitenkin velkaa siinä missä muukin velka. Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä. Se, että hallitukset vuodesta 2009 asti ovat tehneet alijäämää, ei ole peruste jatkaa massiivista velanottoa. Taloutta on tasapainotettava.”
PS esitti samalla omaa vaihtoehtoaan.
“Muutamia esimerkkejä keinoista. Kallis ja tarpeeton oppivelvollisuusuudistus on peruttava. Kehitysapua on leikattava ja sitä on suunnattava uudelleen. Näitä varoja olisi syytä käyttää ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen täällä Suomessa ja humanitääriseen apuun paikan päällä. Kehitysapu Venäjän toimia tukeviin maihin on syytä lopettaa välittömästi.”
Kokoomuksen Janne Sankelo puolestaan ripitti hallitusta siitä, että kehyspäätöksen jälkeen Rinteen-Marinin hallitusten talouspolitiikan perintö on selvä.
“Tämän hallituksen osalta jo tavoitteet olivat alimitassa. En ole tähän päivään mennessä löytänyt asiantuntija-arviota, jonka mukaan työllisyyspäätökset olisivat vahvistamassa julkista taloutta edes hallituksen itse itselleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kehysriihessä hallitus siis luovutti ja laski aisat alas lopullisesti työllisyyden suhteen.”
Lisää aiheesta
“Hallituskausi on mennyt menoja lisäillessä. Kaikki velaksi. Veronmaksajien Teemu Lehtinen luonnehti osuvasti hallituksen kriisitietoisuutta. Menoja lisättiin vaalikauden alussa. Koronapandemiassa menoja lisättiin, Venäjän hyökättyä Ukrainaan menoja lisätään. Riskeihin on reagoitu, ja lisätty on – sinnekin mikä ei ole välttämätöntä.”
Sankelon mukaan hallituksella ei ole olemassa pidäkettä menojen kasvun hillitsemiseksi.
“Hallitus on päättänyt siirtää kehysten ulkopuolelle puolustukseen ja varautumiseen liittyvät menot. Puolustuksen ja turvallisuuden osalta siirto on kannatettava. Sen sijaan on vaikea nähdä välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä kaikissa menoissa. Esimerkiksi: miten kosteikkoviljelyn edistäminen turvaa ruuantuotantoa tai miten sähköautojen hankintatuet liittyvät akuuttiin tarpeeseen vahvistaa puolustusta? Ei sodalla voi perustella mitä tahansa velaksi tehtävää menolisäystä.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.