Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Julkisalojen väki hallituksen väitteen kimppuun – ”Meillä on EU:n tehokkain hallinto, ei mikään hirviö”

iStock
Suomen julkisyhteisöjen kulutusmenoista suurin osa kuluu terveydenhuoltoon (25,7 %), sosiaaliturvaan (20,3 %) ja koulutukseen (18,9 %), kertoi Tilastokeskus 2014.

Toimiva ja tehokas julkinen sektori luo edellytykset yhteiskunnan muulle toiminnalle, painottivat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ja Palkansaajajärjestö Pardia yhteisessä Suomi-areenan keskustelutilaisuudessa tänään Porissa.

Valtioneuvosto nimesi hallitusohjelmassaan Suomen heikkouksiksi muun muassa jäykät rakenteet ja byrokratian. Samaan aikaan EU:n tuoreimmassa kilpailukykyraportissa Suomen julkishallinto todettiin EU-maiden tehokkaimmaksi.

– Maamme hallituksen byrokratiaksi nimeämä Suomen julkishallinto on osoittautunut toistuvasti mittauksissa EU-maiden tehokkaimmaksi, joten syytä Suomen heikkoon taloustilanteeseen on haettava muualta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanovat.

Pohjoismaissa on perinteisesti suuri julkinen sektori, joka on ollut hyvinvointivaltiomme takeena. Kuitenkin juuri Suomessa julkisen sektorin työllisten osuus kaikista työllisistä on suhteessa selvästi pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

– Maamme kilpailukyky syntyy investoinneista hyvään palveluun, kuten hyvään julkiseen hallintoon ja sen toimivuuteen, koulutukseen ja tutkimukseen, Simola korostaa.

Hyvät julkiset palvelut sekä oikeudenmukainen yhteiskunta tarvitsevat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Julkisuudessa elää vahva harhaluulo, että julkinen sektori on iso ja sen työntekijät ovat talouskehityksen esteenä.

– Hallituksen toimia vaivaa jatkuva ulkoistamisvimma. Sote- ja aluehallintouudistuksestakin uhkaa tulla pahimmillaan julkisten palveluiden ulkoistamishanke, jossa palvelut siirtyvät yksityisten toimijoiden tuotettavaksi. Hyvän hallinnon keskeinen tarkoitus on toimiva yhteiskunta sekä kansalaisten tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu, Pihlajamäki jatkaa.

Lisää aiheesta

Valtion henkilöstöä on vähennetty viimeisen vuosikymmenen aikana rajusti ja hallinnossa on tehty toistuvia rakenneuudistuksia. Esimerkiksi aluehallintoa uudistettiin viimeksi 2010 ja jälleen on meneillään uusi aluehallintouudistus.

– Jatkuva hallinnon myllerrys ei tuo haluttua palvelujen tehokkuutta ja laatua, vaan aiheuttaa palvelujen saatavuuden ja laadun heikkenemistä sekä tuo henkilöstölle jatkuvaa epävarmuutta, Simola toteaa.

STTK:laiset Jyty ja Pardia järjestivät yhteisen keskustelutilaisuuden Porin Suomi-areenalla aiheesta karmea totuus byrokratiasta?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE