Presidentti Alexander Stubb toivoi haastattelussa, että poikkeuslaki välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi saadaan ”yhteisymmärryksessä” eduskunnassa läpi.

Stubb viittasi Venäjän häikäilemättömään toimintaan ja sanoi, että Suomenkin täytyy olla ”vähän inhorealisti”.

Lakiesityksessä on Stubbin mukaan “poliittisia, moraalisia ja eettisiä haasteita”, mutta hopeareunus pilvessä on Stubbin mukaan se, että kansainvälisillä kentillä selvästi ymmärretään Suomen tilannetta.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Maria Ohisalo sentään nosti kissaa pöydälle huomauttamalla, ettei laki ole edes käynyt perustuslakivaliokunnan käsittelyä läpi mutta tasavallan presidentti toivoo jo sen menevän läpi.

– Olemme siis saaneet eduskuntaan lain, joka rikkoo jo sen valmistelijoidenkin mukaan perustuslakiamme ja presidentti osallistuu prosessiin näin, Ohisalo arvosteli suoraan presidenttiä.

PRESIDENTTIKAMPANJANSA aikana Stubb vältteli visusti ottamasta kantaa asioihin, jotka eivät presidentille kuulu, vaikka ne kuinka olisivat kertoneet hänen arvomaailmastaan äänestäjille.

Media koetti lypsää Stubbilta kantaa työmarkkinakiistoihin, mutta tämä toisteli kärsivällisesti, ettei presidentti ole asiassa osapuoli. Ympäripyöreästi hän toivoi vain sopua.

Nyt presidentti Stubb kuitenkin kommentoi keskeneräistä lakihanketta, vaikka sen säätämisestä vastaa eduskunta. Nyt hän ei toivo vain yleistä sopua vaan konkreettista yhteisymmärrystä lain läpimenosta.

MIKÄ on muuttunut?

Ainakin se, että käännytyslakia toimeenpantaessa myös presidentillä olisi oma roolinsa, vaikka lakeja säätää eduskunta. Tällaista tehtävää hänellä ei ole esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä.

Poikkeuksellista silti on, että Stubb lähti jo tässä kohtaa ”paimentamaan” puolueita ruotuun, varmasti tietoisesti. Laki tarvitsee läpi mennäkseen 5/6 enemmistön eduskunnassa, joten suureen määrään vastustajia ei ole varaa.

Vasemmistoliitto sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon suulla heti tiistaina hallituksen esityksen jälkeen, etteivät sen ongelmat ole kadonneet minnekään.

Akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi puolestaan totesi esitystä myllyttäessään, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta voi hyväksyä esitystä, jos se tekee arvionsa puhtaasti oikeudellisesta näkökulmasta.

Stubb taas korosti, että kyse on Suomen turvallisuudesta.

– Se ei vähennä sitoutumistamme kansainvälisiin sääntöihin ja instituutioihin, päin vastoin, hän väitti.

PRESIDENTTI Stubbin olisi kannattanut reilusti myöntää, että hänen Suomensa on valmis rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, koska hänen mukaansa Suomen etu vaatii sitä.

Ylevillä perusteluilla ja maailmaa syleilevillä pohdinnoilla presidentti tulee vain hämmentäneeksi asiaa, jonka seuraus on selvä:

Jos Suomi on valmis rikkomaan kv-sopimuksia oman mielensä mukaan, sen on erittäin vaikea arvostella muita vastaavan tekemisestä.

Tämän tosiasian kohtaamiseen myös presidentti Stubbin on sitten oltava valmis, eikä esittää itseään vähän hyveellisempää.