-  Kansalaisaloitteet pitää asianmukaisesti käsitellä, mutta niiden kautta tietenkään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä, vaan sitä tehdään vakaasti harkiten ja kaikkia menettelyjä kunnioittaen, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Hänen mielestään tämä oli eduskuntapuolueiden yhteinen näkemys, kun ne keskustelivat yhdessä tiistaina illalla.

Nato-jäsenyyttä koskeva kansalaisaloite on kerännyt tarvittavan määrän allekirjoituksia ja etenee eduskuntaan, joten Marin halusi kuulla puolueiden näkemyksiä asian käsittelystä. Aloitteessa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

-  Mielestäni keskustelu oli hyvin yksimielinen. Yhdessä näemme, että turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi sen jälkeen kun Venäjä on Ukrainaan hyökännyt, hän sanoi.

Marin sanoi, ettei tiistaina tehty mitään lopullisia päätöksiä mistään prosesseista.

-  Tätä tullaan arvioimaan, mikä olisi se oikea tapa tässä edetä. Minullakaan ei ole tähän vielä vastauksia, hän sanoi.

Hän korosti, että mahdollista Nato-jäsenyyttä pohditaan harkiten.

– Emme tee johtopäätöksiä yksittäisten mielipidemittausten perusteella.

Marin viittasi Ylen eiliseen mielipidemittaukseen, jonka mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa nyt Suomen jäsenyyttä Natossa.

Marin kommentoi myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) lausuntoja lännen roolista. Halla-aho sanoi tiistaina Helsingin Sanomille, että lännen pitäisi tehdä sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi Ukrainassa.

-  Tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon, että eduskunta omalta osaltaan arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty.

Halla-aho oli myös tviitannut aiheesta.

Marin piti keskustelutilaisuuden jälkeen selvänä, että Suomen puolustuksen määrärahoja pitää korottaa uudessa tilanteessa.

-  Varmasti myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta määrärahatarpeita on. Hybridi- ja kybervaikuttamisen osalta tätä kokonaisuutta pitää katsoa ja lisäksi huoltovarmuuden näkökulmastakin meillä on paljon tehtävää, pääministeri luetteli.

Marin arvioi, että myös Venäjään kohdistetuilla taloudellisilla pakotteilla ja koko uudella taloustilanteella tulee olemaan laaja-alaista vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

-  Meidän pitää tietenkin varmistaa, että ensi talvena ihmisten kodit lämpiävät kohtuullisin hinnoin ja että meidän ruokaturvastamme huolehditaan. Perusasioita huolehditaan, Suomella on tässä vankka perinne.

Marinin mukaan on mahdollista, että puolustukseen tullaan jo tänä vuonna osoittamaan lisätalousarvioiden kautta lisää rahaa. Hän arvioi myös, että uusi tilanne tulee näkymään huhtikuun alun kehysriihessä.

Hallituspuolueiden keskuudessa on talven mittaan käyty keskustelua budjettikehyksissä pysymisestä. Marinin mukaan Venäjän hyökkäys on muuttanut tilannetta myös budjettikehyksissä pysymisen suhteen.

-  En lähde tässä kohtaa mitään tällaista linjaamaan, mutta voin todeta, että maailma on tänä päivänä hyvin erilainen kuin se oli viikko sitten. Yhtä lailla kuin pandemia muutti meidän arkemme perustavanlaatuisella tavalla, niin sota Euroopassakin on muuttanut.

Uutista päivitetty