Politiikka
6.2.2026 12:42 ・ Päivitetty: 6.2.2026 12:57
Kansanedustajat: Hallituksen uusin lakiesitys käsittämätön – ”Pyritään kriisiyttämään kunnat, jotta ne saataisiin pakkoliitoksiin”
SDP:n Eveliina Heinäluoma ja keskustalaiset Petri Honkonen, Hanna Räsänen ja Mika Riipi luonnehtivat torstaina eduskunnalle annettua hallituksen esitystä hankintalain muuttamiseksi käsittämättömäksi.
Heinäluoma pitää kannanotossaan valitettavana, että hallitus tuo eduskunnalle paljon kritiikkiä saaneen hankintalain muutoksen. Esitys annettiin torstaina sen jälkeen, kun se oli kertaalleen vedetty pois valtioneuvostosta kuntien itsehallintoon liittyvien ongelmien vuoksi.
Jatkossa kunnat voisivat tehdä hankintoja sidosyksiköiltään vain, mikäli niiden omistus yhtiöstä ylittää 10 prosentin osuuden. Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 2 700 kuntien omistamaan in house -yhtiötä tuottavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa tai muita tukipalveluja.
– Alusta asti on ollut selvää, että nyt esitettyjä lakimuutoksia ei voi perustella taloudella tai kilpailun lisäämisellä. Se, että kunnat eivät itse saisi enää kaikissa tilanteissa päättää, käyttävätkö ne hankinnoissa ja palvelutuotannossa omia sidosyksiköitään vai markkinoita, on kestämätön niin kuntien itsehallinnon kuin veronmaksajan kannalta, sanoo Heinäluoma tiedotteessa.
Heinäluoma huomauttaa, että esitys iskee kipeästi erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin, joilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia hyödyntää markkinoita siten, että aitoa kilpailua olisi. Joka tapauksessa lähes kaikki kunnat ja kaupungit joutuvat tekemään huomattavia omistusjärjestelyjä ja turvautumaan markkinoihin silloinkin, kun taloudellista perustetta ei ole.
– Esimerkiksi Kuntaliitto on arvioinut uudistuksella olevan kunnille huomattavia taloudellisia vaikutuksia; ne nousevat satoihin miljooniin euroihin. Tilanne on kestämätön jo valmiiksi haastavina aikoina. Hallituksen esitys korostaa kilpailun lisääntymisestä tulevia säästöjä, mutta Suomessa on paljon alueita, joilla toimijoita ja siten kilpailua on vähän, joten säästötkin jäävät kysymysmerkiksi.
– Joka tapauksessa muutokset ovat huomattavia ja koskettavat merkittävästi kuntien itsehallintoa. Toivon ja edellytän, että lakiesitys tarkastetaan eduskunnassa myös perustuslakivaliokunnan toimesta, Heinäluoma kommentoi.
Lisää aiheesta
KESKUSTAJAEDUSTAJAT sanovat kannanotossaan, että hallituksen hatustaan vetämä vähintään 10 prosenttiyksikön omistusvaatimus kuntien omistamiin in house ‑sidosyksiköihin on ajamassa kuntakentän kaaokseen.
– Hallitus myöntää esityksessään, että muutoksesta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset kunnille ja hyvinvointialueille olisivat 410-450 miljoonaa euroa, eikä siinä ole välttämättä mukana kaikkia kustannuksia. Väitetyt vuosittaiset säästöt jäisivät 37-74 miljoonan euron tasolle.
– Lainmuutoksen hyötyjen takaisinmaksuaika olisi jopa yli 10 vuotta. Tässä ei ole mitään järkeä vieläpä tilanteessa, missä kuntien talouksia rasittaa hallituksen täysin epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikka, Petri Honkonen painottaa tiedotteessa.
Keskustaedustajien mukaan hallitus yrittää kaupata esitystään yrittäjyyden edistämisellä ilman mitään takeita siitä, että pakkokilpailutus saisi alueille aikaan yritystoimintaa ja tarjouksia.
– Todellisuudessa muutos on ajamassa erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat tilanteeseen, jossa toimivat yhteistyömallit joudutaan purkamaan ilman, että markkinoilla olisi tarjontaa samanlaisille palveluille. Tämä koskee erityisesti ICT- ja kyberturvallisuuspalveluja, talous- ja henkilöstöhallintoa sekä ruokahuollon ja pesulapalvelujen kaltaisia elintärkeitä tukipalveluja.
– Pahimmillaan hyvin toimivien palveluiden pirstaloiminen hallituksen mahtikäskyllä tietäisi kyberhyökkäysten lamauttamia tietojärjestelmiä sekä häiriöitä ihmisten palkanmaksuun ja ruoka- ja pesulapalveluihin, Hanna Räsänen sanoo.
HALLITUKSEN väkipakolla ajama hankintalain muutos on keskustaedustajien kannanoton mukaan vaarantamassa erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien talouksia sekä niiden mahdollisuuksia järjestää palveluja turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
– Toisin kuin hallitus väittää, kunnilla ei ole ollut varaa olla tehottomia. Kaikkien kuntien taloudet ovat tiukalla samalla kun hallituksen ohjelmassaan lupaamaa kuntien rahoitusuudistusta ei toteuteta. Siksi hallitukselta olisi välttämätöntä tehdä uudistuksia, jotka vähentävät kunnille koituvia kustannuksia.
– Nyt annettu hankintalain uudistus on sen sijaan lisäämässä kuntien hallinnollisia kustannuksia valtavasti. Laskun maksavat kuntien asukkaat korkeampina veroina tai heikompina palveluina. Varmaa on vain, että hankintakonsultit kiittävät, kun kilpailutuksista on tulossa entistä monimutkaisempia ja vaikeampia, Mika Riipi kommentoi.
KESKUSTAKOLMIKON mielestä ei voi välttyä ajatukselta, että kokoomus on kaivanut pöytälaatikosta edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen kuntakartan, joka tähtäsi noin 240 suomalaisen kotikunnan lakkauttamiseen väkipakolla.
– Tällä kertaa päämäärään pyritään kriisiyttämällä tietoisesti pienten ja keskisuurten kuntien taloudet, he sanovat.
Juttua ja ingressiä muokattu klo 14.57: lisätty Eveliina Heinäluoman kommentit.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.