Sinä vuonna tapahtuu kaikki, eikä mitään, kuten kirjan päähenkilö Alice myöhemmin kirjoittaa.

Monika Fagerholmin kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Eristystila / Kapinoivia naisia kysyy, kuinka olemme päätyneet tähän hetkeen. Fagerholm, 64, kertoo näkevänsä 1970-luvun lopun alkupisteenä, joka johtaa tähän päivään.

Kirjassa mainitaan W. B. Yeatsin runo The Second Coming eli Toinen tuleminen, jossa sanotaan vapaasti suomennettuna ”asiat hajoavat; keskus ei pysy kasassa”.

-  Peruskysymys on, olemmeko me muuttuneet ja miten ihminen kohtaa maailman.

-  Minua kiehtoo, miten aikaisin elämässä tulevat vastaan ne asiat, jotka tulevat leimaamaan ihmistä ja hänen ajatusmaailmaansa koko elämän ajan, Fagerholm sanoo.

1970-luvun loppupuoli oli Fagerholmin mukaan päältäpäin katsottuna rauhanomaista aikaa, mutta pinnan alla muhi monenlaista. Muutaman vuoden sisällä Margaret Thatcherista tulee Britannian pääministeri ja Ronald Reaganista Yhdysvaltain presidentti. Myöhemmin Berliinin muuri murtuu.

-  Ilmassa oli hyvin paljon väkivaltaa ja odotusta, että jotakin tulee tapahtumaan.

TEOKSEN keskeisimmät henkilöt ovat eri-ikäisiä naisia – kavalkadi, kuten Fagerholm sanoo. Hänen mukaansa naisista kirjoittaminen on koko hänen kirjallisuutensa perusta.

-  Minulle on tärkeää, kun kirjoitan naisista, että ei ole pelkästään hirveästi tunteita ja rakkautta ajattomassa tilassa. En pysty mieltämään ihmissuhteita ilman, että ne ovat suhteessa johonkin ajassa ja paikassa.

Eristystilan on suomentanut Hannimari Heino, ja Fagerholm pitää suomennosta loistavana. Teos on ensimmäinen osa kolmeosaisessa sarjassa.

Alkuperäisen ruotsinkielisen teoksen Döda trakten / Kvinnor i revolt on kustantanut Förlaget ja suomenkielisen Teos. Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsi tänä vuonna muusikko Maija Vilkkumaa.

DORIS LESSING. Adrienne Rich. David Bowie. Sex Pistols. Eristystila pursuaa viitteitä 70-luvun kulttuuriin. Onko kulttuuria täynnä olevan kirjan kirjoittaminen silloin, kun kulttuurin tuista leikataan, eräänlainen kapina?

-  Olen aina halunnut kirjoittaa näin, mutta tietenkin se on kapinaa, ja minun mielestäni kapina on hyvä juttu.

Fagerholmin mukaan kulttuuria ei arvosteta, vaikka se luo ihmisten olemisen ja yhteiskuntien perustan. Fagerholm sanoo, että koko Suomen idea on rakentunut ihmiskäsityksestä, joka on tullut pääasiassa taiteen kautta.

Kun Alicen ja Honeckerin tiet eroavat, Alice löytää Honeckerin muistikirjasta tekstin:

”Onko taide hengenvaarallista?

On.

Pitääkö taiteen olla hengenvaarallista?

Pitää.”