Odotettavissa on ainakin satsauksia täydennys- ja muuntokoulutukseen, jotta työttömät ja avoimet työpaikat saataisiin kohtaamaan toisensa paremmin.

Hallitus viilannee lisäksi työttömien aktiivimallia, joka tuli voimaan vuoden alussa. TE-keskukset ovat saamassa kaipaamaansa lisätyövoimaa työvoimapalveluihin yli sadan henkilötyövuoden edestä. Tämän verran lisätyövoiman tarvetta ilmeni työvoimahallinnolle tehdyssä kyselyssä.

Myös aktiivitoimiksi hyväksyttyjen koulutusten listaan on STT:n tietojen mukaan tulossa lisäyksiä niin, että ainakin liittojen koulutukset hyväksyttäisiin jatkossa niihin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että liikkumatilaa on joitakin kymmeniä miljoonia euroja, korkeintaan sata miljoonaa.

Oppositio esitteli tiistaina omia näkemyksiään kehysriiheen. SDP:n Timo Harakka sanoi, että häntä on hämmästyttänyt eniten kehysriihikeskustelussa se, miten hallitus nahistelee niin mitättömistä summista, jotka ovat joitain promilleja valtion talousarviosta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen viesti hallitukselle oli selvä: Korjatkaa etenkin pienituloisia rokottavat epäkohdat ja tehkää rohkeita avauksia tulevaisuuteen.

Pikaisten toimien, kuten aktiivimallin leikkausosan poistamisen ja etuuksien indeksijäädytyksien perumisen lisäksi SDP esittää, että vuoteen 2022 mennessä Suomessa pitää toteuttaa asteittain varhaiskasvatusuudistus, sosiaaliturvauudistus sekä tehdä työllisyyttä tukeva verouudistus.

Lisäksi välittömästi Suomessa tulisi pidentää oppivelvollisuusikää ja tehdä toisesta koulutusasteesta maksuton sekä uudistaa perhevapaat.

Myös vasemmistoliitto olisi valmis perumaan indeksijäädytykset sekä perumaan työttömien aktiivimallin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuitenkin korosti eilen, että vanhoihin päätöksiin ei kehysriihessä palata.

Hallitus yrittää tiettävästi kehysriihen yhteydessä päästä sopuun myös työaikalain uudistamisesta.

Paikallisen sopimisen reunaehtoja koskeva kiista on jumittanut asian etenemisen, ja hallituspuolueiden johtotrio on yrittänyt ratkoa asiaa jo useampaan otteeseen.

On edelleen mahdollista, että asia ei riihessä ratkea. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hallitus vaati viimeksi maanantaina maan hallitusta kunnioittamaan kilpailukykysopimusta, eikä toimimaan työaikalain uudistuksessa samalla tavoin kuin työttömyysturvassa.

– SAK on ollut valmis laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja tämän raamit sovittiin jo kilpailukykysopimuksessa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti.

Kysymys kuuluukin haluaako hallitus ohittaa lainsäädännöllä työehtosopimukset tilanteessa, jossa järjestäytymättömät yritykset haluavat joustoja työntekijöiden työaikamääräyksiin.

Toinen kiinnostava kysymys työaikalaissa koskee asiantuntijoita. Keskustelussa on vilahdellut, että suuri joukko keskijohdossa ja asiantuntijoina työskenteleviä siirtyisi tekemään niin kutsuttua kokonaistyöaikaa eikä heille enää maksettaisi lisiä tai ylityökorvauksia. Yleensä kokonaistyöaikaan siirtyvälle korvataan ansionmenetys nostamalla kuukausipalkkaa joitakin satoja euroja.

Korkeasti koulutettuja edustava Akava laskee, että näitä työaikalain ulkopuolelle siirtyviä ylempiä toimihenkilöitä voisi olla jopa 43 prosenttia työllisistä eli yli miljoonaa työntekijää.

Työaikalaista tihkuneet tiedot ovat saaneet työmarkkinajärjestöt varpailleen. Esimerkiksi SAK on jo varoittanut, että hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle.