Palautteiden joukossa on jopa tappouhkauksia sekä viittauksia luokkasotaan. Mattila tiivistää omien kokemuksiensa perusteella suomalaisen kritiikin skaalan kulkevan moralisoinnista murhaan.

“Mattila pitäisi työntää turkin hihaan ja nussia uusiksi, 1% todennäköisyydellä, kasvualustasta huolimatta hänestä voisi tulla täysipäinen ihminen”, Mattila siteeraa erästä saamaansa palautetta.

“Tietyn lukijakunnan reaktio tuntui yllättävältä. Ja hyvin pelottavalta”, hän kirjoittaa.

Käsitellessään mielenilmausta viime perjantaina Mattila luonnehti esimerkiksi ilmauksen olevan osoitus ”SAK-keskusjärjestön itsetuhoisuudesta ja sen vaikeasta moniavioisesta suhteesta SDP:hen ja vasemmistoliittoon”.

Mattilan kirjoitti perjantaina lisäksi, että hänen mielestään mielenilmauksessa vastustettu työttömien niin sanottu aktiivimalli on vain marginaalinen heikennys työttömyysturvaan.

Maanantaina Mattila puolestaan kertoo kirjoittaneensa perjantaina “provosoivan tekstin samalle päivälle järjestetystä poliittisesta lakosta, jolla vastustettiin jo päätettyä aktiivimallia”.

“Sain tekstistäni huiman määrän kritiikkiä. Ymmärrän hyvin, että moni saattoi lukea sen niin, että leimasin jokaisen työttömän veltoksi. Tämä ei ollut tarkoitus”, hän kirjoittaa.

“Kritiikkini koski kuitenkin niitä, jotka kokivat aktiivimallin vaatimukset ihan liian koviksi. Täyden työttömyyskorvauksen säilyttäminen kun vaatii keskimäärin vain noin 20 minuutin työmarkkinaponnistuksen per päivä. En pidä tätä kovana, ja sitkeyden puute on minusta edelleen velttoutta, olipa kyseessä sitten työllinen tai työtön”, Mattila kuitenkin perustelee perjantaista tekstiään.

Hän jakaa saamansa kritiikin neljään alalajiin, jotka ovat “heikko-osaisen arki”, “moraalinen ylemmyys”, “tappouhkaus tai muu väkivallan uhka” sekä “vallankumous”.

Mattila tuo esiin, että kritiikin seassa on myös suoria tappouhkauksia.

“Mitä v****a, kerro osoittees niin tullaan näyttään veltoimpien aktiivisuus?”, eräs palaute kuului.

“Koska Suomessa ollaan, ei vaadi kuin melko abstraktin ja metaforisen tekstin, jotta kansanluonteemme parhaat puolet ottavat vallan ja niin sanotut syvät rivit saavat äänen”, Mattila luonnehtii saamaansa palautetta.

“Verenhimoisia kommentoijia asteen hienostuneemmat keskustelijat osaavat esittää asiat niin, että jos keskiluokkainen ja hyvätuloinen ihminen uskaltaa avata suunsa tai ärtyä siitä, miten väljästi etuuksiin suhtaudutaan, edessä on luokkasota. Tämähän toki sopii temaattisesti kansalaissodan 100-vuotisjuhlaan”, hän vielä kirjoittaa.

Mattila toteaa palautteen tuntuneen yllättävältä ja jopa pelottavalta.

“Kun kaiken pohjalla on – toki kärjekäs – teksti, joka ei puuttunut kenenkään henkilöön vaan keskittyi pohtimaan epäennakoivasti käyttäytyvän työvoiman asemaa globaalissa taloudessa ja kommentoimaan sitä, miten suuri leikkaus aktiivimalli asioitaan hoitavalle työttömälle lopulta on, tietyn lukijakunnan reaktio tuntui yllättävältä”, hän päättää tekstinsä.