Politiikka
10.2.2018 15:35 ・ Päivitetty: 10.2.2018 15:35
Kesäloman siirto ei pelastaisi koululaisten lomasäätä – myös perheiden lomaruletit jatkuisivat
Parhaillaan selvitetään, millaisia talousvaikutuksia koulujen kesälomien lykkäämisellä olisi matkailualalle. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan selvitys valmistuu kevään aikana. Keräsimme vastauksia kesälomakeskustelun synnyttämiin kysymyksiin.
Sademäärä koululaisten kesäloman aikana voisi olla korkeampi.
Kesäloman myöhäistäminen esimerkiksi kahdella viikolla tarkoittaisi sitä, että lomaileva koululainen saisi keskimäärin puolen vuorokauden verran enemmän päiviä, jolloin lämpötila kohoaa vähintään 20 asteeseen.
Näin arvioi säätilastoja tarkastellut meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-verkkolehdessä tiistaina.
Toisaalta sademäärä koululaisten kesäloman aikana voisi olla korkeampi ja auringonpaistetta tulla vähemmän, jos lomaa lykättäisiin parilla viikolla.
– Keskivertokoululaisen näkökulmasta sadepäiviä olisi yksi enemmän ja sadetta kertyisi noin 7 millimetriä enemmän, kirjoittaa Jokinen artikkelissaan.
Aurinko paistaa kesäkuun alussa tyypillisenä päivänä keskimäärin noin 8,5 tuntia – eli kolmisen tuntia enemmän kuin elokuun lopulla, jonne loma voisi lykkääntyä.
Lisää aiheesta
Lomaruletti ei helpottuisi.
Opetusministeriö arvioi reilut vuosikymmen sitten selvityksessään, että lasten ja vanhempien kesälomien yhteensovittamisessa olisi pulmia, vaikka koululaisten loma olisi nykyistä myöhemmin.
– Lomien lykkääminen ei poistaisi sitä ongelmaa, että koululaisilla on joka tapauksessa enemmän lomaa kuin vanhemmilla. Pulma vain siirtyisi myöhemmäksi kesään, arvioi Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä lauantaina.
Kaikki vanhemmat eivät myöskään voi ajoittaa lomaansa haluttuun ajankohtaan, jos loman rytmitys pitää sovittaa kollegoiden lomailuun.
Pääsykokeiden ja opiskelijavaihtojen aikataulut uusiksi.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on arvioinut, että perusopetuksen jälkeisten yhteisvalintojen eli lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijavalintojen sekä ylioppilaskokeiden aikataulua olisi rukattava, jos kesälomaa lykätään.
– Tällöin olisi muutettava myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen aikatauluja, arvioi Grahn-Laasonen viime heinäkuussa, kun hän vastasi kansanedustaja Lenita Toivakan (kok.) kirjalliseen kysymykseen.
Opetusneuvos Nissilän mukaan huomioitava on myös se, että korkeakoulut valmistelevat juuri nyt linjauksia siitä, miten ne jatkossa hyödyntävät ylioppilastutkinnon arvosanoja opiskelijavalinnoissa. Todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa on ollut tarkoitus lisätä.
Syyslukukaudesta lyhyempi, kevätkaudesta pidempi.
Jos koululaisten kesäloma olisi jatkossa esimerkiksi juhannuksesta syyskuun alkuun, tulisi syyslukukaudesta nykyistä lyhyempi ja kevätlukukaudesta entistä pidempi.
– Kouluissa on koettu, että jo nykyään loppukeväästä voi olla levottomampaa ja keskittyminen hankalampaa, kun esimerkiksi säät lämpenevät. Voi olla hyväkin, että oppimisympäristöä laajennetaan kesää kohti luokkahuoneen ulkopuolelle, mutta pitäisi myös pystyä rauhoittumaan koulutyöhön, sanoo Nissilä.
OAJ:n erityisasiantuntijan Jaakko Salon mukaan etenkin peruskoululaiset ovat loppukeväästä väsyneitä.
– Ei ole välttämättä hyvä, jos lukukausi vain teknisesti siirtyisi eteenpäin. Jos kesäloma myöhentyisi, pitäisi koko kevätlukukauden kulku miettiä jollakin toisella tavalla, Salo sanoo.
Opetusneuvos Nissilän mukaan kevätlukukaudesta voisi tulla rehtoreille ja muulle henkilökunnalle entistä pidempi, jos opiskelijavalintoja pyöritellään vielä keskellä kesää.
Toimittaja: Matias Åberg
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.